Antti Aarnio muistuttaa, että hyvistä talousuutisista huolimatta työttömyysaste on yhä yli kahdeksan prosenttia ja työtä hakevia ihmisiä on yhä yli 300 000.
Talouden kasvaessa työttömyys yleensä vähenee, muttei häviä kokonaan. Tätä työttömyyden tasoa kutsutaan rakenteelliseksi työttömyydeksi tai luonnolliseksi työttömyysasteeksi. Sillä tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.
– On erittäin vaikeaa arvioida, kuinka korkea rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa, Aarnio toteaa STTK:n verkkosivuilla.
Hänen mukaansa varsinkin nyt pitkän taantuman jälkeen on erittäin tärkeää keskustella, minkä verran työllisyys voi parantua ja työttömyys laskea, kun talous vihdoin kasvaa.
– Yleensä taloustaantumien jälkeen arviot rakenteellisesta työttömyydestä nousevat. Oletetaan ikään kuin, että taantuman jälkeen osa ihmisistä tippuu työmarkkinakärryiltä eikä pääse kipuamaan koskaan takaisin.
1990-luvun puolessa välin työttömyysaste oli reilusti yli 15 prosentissa ja tuolloin esitettiin arvioita, että rakenteellinen työttömyysaste on peräti 13-14 prosenttia. Silloin ei osattu ennustaa työllisyyden nopeaa paranemista ict-sektorin vetämänä.
– Nyt meillä on takana poikkeuksellisen pitkä taantuma, jonka aikana rakennemuutos on ollut voimakasta, varsinkin keskipalkkaisia työpaikkoja on kadonnut Suomesta. Kun lisäksi väestö ikääntyy vauhdilla, on erittäin vaikeaa arvioida, kuinka korkea rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa, Aarnio toteaa.
OECD ja Euroopan komissio ovat arvioineet, että rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa noin 7,5 prosenttia.
Aarnion mielestä Suomessa ei pitäisi hyväksyä sitä, että jokaisen taantuman jälkeen yhä suurempi osa taantuman aikana työnsä menettäneistä siirtyy pysyvästi reserviin.
– Sen sijaan pitäisi hyväksyä se, että työllisyyden hoitaminen on kallista puuhaa ja vaatii selkeästi nykyistä enemmän resursseja työvoimapalveluihin. Työnhakijoille pitäisi tarjota paljon enemmän koulutusta, tukea ja kannustamista työvoimaviranomaisten taholta. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan tulisi satsata kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja enemmän kuin hallitus nyt kaavailee, Aarnio sanoo.
– Tulevina kuukausina tullaan uutisoimaan yhä useammin siitä, kuinka työnantajat eivät tunnu löytävän tarvitsemiaan työntekijöitä. Tarvetta tehokkaammalle ja paremmin resursoidulle työnhakijoiden palveluille todella on, Aarnio toteaa.
