Hän katsoo, että osa keskustelijoista yrittää ilmeisesti hiljentää tai ainakin ohjata Venäjää analysoivaa riippumatonta tutkimusta.
– Lähialueidemme viime vuosien tapahtumien seurauksena on sekä luonnollista että välttämätöntä, että Venäjän valtapolitiikkaa arvioidaan realistisesti myös suomalaisessa ulkopoliittisessa analyysissä, ja että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Tällainen epätoivoinen lieventävien asianhaarojen etsiminen, johon osa keskustelijoista syyllistyy, haiskahtaa voimakkaasti uudelleensuomettumiselta, Stefan Wallin sanoi tiistaina Vaasassa.
Hän totesi, että viime kuukausien aikana suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua on rikastuttanut kolme keskeistä julkaisua, jotka ovat hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, riippumaton raportti suomalaisen Nato-jäsenyyden seurauksista ja viimeisimpänä eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin UPI:n Venäjä-raportti.
Wallinin mielestä kaikissa julkaisuissa analyysi Venäjän toimista on ollut sekä monipuolinen, analyyttinen että rehellinen.
– Ei ole kansan mielipiteen manipulointia, jos tutkijat toteavat Venäjän olevan arvaamaton naapuri, joka harrastaa valtapolitiikkaa ja on heikentänyt Itämeren turvallisuustilannetta ja vallannut Krimin. Nämä ovat kylmiä tosiasioita, joita edes sokea kana ei voisi olla huomaamatta, hän sanoi.
Wallinin mukaan avoin analyysi Venäjästä on hyvien naapurisuhteiden mukaista.
– Hyvät naapurit voivat olla rehellisiä toisiaan arvioidessaan. Se, että tutkimusten tulokset eivät sovi kaikkien keskustelijoiden pirtaan ei sinänsä ole uniikkia. Venäjän toimien katsominen läpi sormien tai eduskunnan ulkopoliittisen instituutin kutsuminen ”Naton filiaaliksi” on kuitenkin retoriikkaa, joka tuntuu erittäin vieraalta nykypäivän Suomessa, 30 vuotta Urho Kekkosen kuoleman ja 25 vuotta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, Wallin totesi viitaten keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan lausuntoon.
Lue myös: Sirkka-Liisa Anttila Akaan Seudussa: Ulkopoliittinen instituutti on Naton haarakonttori
