Toinen laeista koskee muun muassa varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia ja sotilasvirkaan koulutettavia. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvia varten säädettäisiin oma lakinsa.
Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lakiuudistus täsmentäisi sitä, miten määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus. Tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvattaisiin riittävän kattavasti.
Korvausedellytyksissä on tarkoitus ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotettaisiin ansiomenetyskorvauksen vähimmäistasoa.
Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskisi sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Nyt voimassa oleva sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia.
Uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistettäisiin, koska palveluolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset.
Korvaukset maksettaisiin samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaukset.
– Turva olisi siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Lain mukaan korvausharkinnassa otettaisiin huomioon kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä, ministeriö toteaa.
Kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan oikeutta myös erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki koskisi takautuvasti ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan psyykkisen tuen saamisen kynnys olisi matala, eikä se edellyttäisi hakijalla tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Tukea voisi saada yhden vuoden ajan.
Kriisinhallintaa osallistuvia koskevaan lakiin sisällytettäisiin myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Vastaavat etuudet on nyt järjestetty sopimusperusteisesti.
