Tässä Suomen uudet vaihtoehdot: terveyskeskus- tai perhelääkärimalli

Selvityshenkilöt ovat hahmotelleet valinnanvapauden toteuttamiseksi kaksi ääripäätä, joista toinen on nykyisen kaltainen terveyskeskusmalli ja toinen keskieurooppalainen perhelääkärimalli.

  • LKS 20160226 - Osastonhoitaja Kirsi Helosuo tutkii potilaan korvaa YTHS:n terveyasemalla Töölössä Helsingissä 25. helmikuuta 2016. HUOM! TILANNE ON LAVASTETTU. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Tulevaisuudessa asiakas saattaa voida valita omatiimin, jonka kanssa hän voi muodostaa pitkäaikaisen hoitosuhteen.

    ()
  • LKS 20160315 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (vas) otti vastaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta pohtivan työryhmän väliraportin Helsingissä tiistaina 15. maaliskuuta 2016. Valinnanvapautta pohtineen työryhmän puheenjohtajana toimi professori Mats Brommels (oik) LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

    Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vastaanotti professori Mats Brommelsilta valinnanvapautta koskevan väliraportin.

    ()

Valinnanvapautta ja rahoitusta selvittävä ryhmä luovutti tänään väliraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.).

Selvityshenkilöt ovat hahmotelleet neljä erilaista mallia. Toisessa ääripäässä on "Omatiimi"-malli, joka vastaa Tanskan ja Keski-Euroopan maissa käytössä olevaa perhelääkärimallia sosiaalipalveluilla täydennettynä. Omatiimi muodostuu omalääkäristä, terveydenhoitajasta tai sairaanhoitajasta sekä sosiaalityöntekijästä ja sosiaalineuvojasta ja näiden pitämästä vastaanotosta. Muut perustason palvelut ovat laajasti asiakkaan valittavissa.

Asiakas ilmoittautuu perustason palveluntuottajalle, joka tekee ensimmäisen palvelutarpeen arvioinnin. Omatiimi toimii portinvartijana suhteessa muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vastaa asiakkaan palveluohjauksesta.

Toisessa ääripäässä on "integroitu sosiaali- ja terveyskeskus" -malli, joka on lähinnä nykyisin käytössä olevaa mallia. Tässä mallissa sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut. Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi ja määriteltyihin erikoispalveluihin. Erona nykytilanteeseen on se, että asiakas saa valita palvelutuottajaksi myös yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan, kun nykyisin valinnanvapaus koskee vain julkisia tuottajia.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että kaikissa malleissa valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut, kuten esimerkiksi päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot.

Omatiimi edistäisi pienyrittäjyyttä

Omatiimi-mallin arvioidaan lisäävän paikallisten palveluiden tarjontaa ja kasvattavan ennen kaikkea pienten toimijoiden määrää. Isoilla palveluntarjoajilla on puolestaan mahdollisuus erikoistua.

– Tällä on nimenomaan tarkoitus mahdollistaa myöskin pienyrityksille tulo markkinoille. Koska valinnanvapausjärjestelmä on paljon, paljon kevyempi kuin nykyinen kilpailutusjärjestelmä, selvityshenkilöryhmän puheenjohtajana toimiva professori Mats Brommels sanoi.

Omatiimi-mallissa selvityshenkilöiden mielestä tulisi sallia, että auktorisoidut toimijat voivat ilmoittautua hoitamaan palveluja ja palvelukokonaisuuksia.

Sen sijaan integroitu sosiaali- ja terveyskeskusmalli suosii suuria toimijoita, sillä todennäköisesti vain isoilla yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilla on edellytyksiä perustaa täyden palvelun sosiaali- ja terveyskeskuksia. Pienemmät tuottajat voisivat päästä markkinoille sosiaali- ja terveyskeskusten alihankkijoina.

– Siinä jää pienille yrityksille aika vähän elintilaa. Se suosii selvästi suuria yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, Brommels myönsi.

Kela-korvauksista luovuttaisiin tai niitä nostettaisiin

Selvityshenkilöryhmä on lähtenyt siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut rahoittaa valtio ainakin ensivaiheessa. Selvityshenkilöt esittävät yhtenä vaihtoehtona, että sairaanhoitovakuutuksella kerätyt varat liitetään valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen ja kohdennetaan järjestämisvastuussa oleville maakunnille.

Nykyisin yksityisen terveydenhuollon palveluiden käytöstä asiakkaalle maksettavista sairausvakuutus- eli Kela-korvauksista luovuttaisiin. Laaja valinnanvapaus tarkoittaa kuitenkin sitä, että julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottajiksi voidaan hyväksyä myös yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Asiakas saa valita, minkä palveluntuottajan valitsee.

Asiakas maksaa palvelun käytöstä asiakasmaksun, joka on samansuuruinen, oli tuottaja sitten julkinen tai yksityinen. Nykyisin julkisten palvelujen käyttö on asiakkaalle huomattavasti edullisempaa kuin yksityisten palvelujen. Käytännössä tämä vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että asiakasmaksut nousisivat nykyisiä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja korkeammiksi tai sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvaisivat.

Toisena vaihtoehtona olisi säilyttää nykyinen Kela-korvausjärjestelmä. Siinä tapauksessa korvaustasoja tulisi selvityshenkilöiden mielestä nostaa nykyisestä, jotta valinnanvapaus koskisi aidosti mahdollisimman monia.

Sairaanhoito ei sisältyisi työterveyshuoltoon

Selvityshenkilöiden mielestä työnantajan oikeus valita lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on luonnollista säilyttää. Sen sijaan työterveyshuoltoon sisällytettyjä sairaanhoitopalveluita selvityshenkilöt ovat tarkastelleet kriittisesti. Heidän mielestään laaja valinnanvapaus edellyttää, ettei työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito toimi muusta palvelujärjestelmästä erillään.

Omatiimi-mallissa sairaanhoitopalvelut tulisivat osaksi julkisrahoitteista sosiaali- ja terveyshuoltoa ja laajan valinnanvapauden piiriin. Sairaanhoitovakuutuksella kerättyjen varojen yhdistämien valtion rahoitukseen tukee tätä vaihtoehtoa.

Sen sijaan integroidussa sosiaali- ja terveyskeskusmallissa nykyinen työterveydenhuoltojärjestelmä säilyisi ylimenokauden ajan, kunnes julkisrahoitteinen sosiaali- ja terveydenhuolto pystyy tarjoamaan toivottua palvelutasoa.

– Jos julkisrahoitteinen sosiaali- ja terveydenhuolto toimii hyvin, silloin tarve erillispalveluiden järjestämiseen häviää, Brommels sanoi.

Selvityshenkilöryhmä jatkaa vielä työtään. Loppuraportti valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Silloin ryhmä antaa suosituksensa siitä, millaiseen malliin Suomessa tulisi siirtyä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Rehula toivoi kaikkien eduskuntapuolueiden kertovan, mihin suuntaan niiden mielestä valinnanvapauden ja rahoituksen osalta tulisi edetä.

Rehulan mukaan hallituspuolueiden kesken ei ole vielä keskusteltu eri vaihtoehdoista, koska aineistoa keskustelun pohjaksi ei ole aiemmin ollut.

FAKTA: Tätä valinnanvapaus tarkoittaa

Selvityshenkilöryhmä on määritellyt, että valinnanvapaus tarkoittaa Suomessa asuvan henkilön oikeutta valita palveluiden tuottaja eli hoitopaikka julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden joukosta. Valinnanvapaus ei ulotu hoitavan henkilön tai annettavan hoidon valintaan.

Hallituksen linjauksen mukaisesti valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erikoistason palvelun valinta perustuu perustasolla toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toteamaan tarpeeseen tai lainsäädäntöön perustuvaan oikeuteen tai etuuteen.

Viranomaisen hyväksymä toimija voi tarjota valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja, eli kyse on niin sanotusta auktorisointimenettelystä.

Viranomainen vahvistaa palvelujen tuottajille kohdennettavan rahoituksen ja asiakasmaksut, jotka ovat samasta palvelusta samat, oli palvelujen tuottaja sitten julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija. Tämä tarkoittaa sitä, että raha seuraa asiakasta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.