Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen rakenteesta ei pitäisi päättää vielä hallitusneuvottelujen yhteydessä. Tätä mieltä on Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
– Olisi sulaa hulluutta päättää asiasta nyt. Kertokaa minulle yksi strateginen organisaatiouudistus, jossa organisaatio päätetään ensin ja sitten mietitään, mitä sillä tehtäisiin ja miten tarvittavat säästöt saadaan aikaiseksi? Partanen kummastelee Nykypäivän haastattelussa.
Hallitusneuvotteluja vetävä Juha Sipilä (kesk.) kertoi keskiviikkona, ettei tulevasta sote-mallista ole vielä päästy sopuun. Tavoitteena yhä on, että ”poliittinen priorisointi” tulevasta mallista saadaan aikaiseksi hallitusneuvottelujen aikana.
Käytännössä siis ensi viikolla olisi tiedossa, lähdetäänkö uudistusta toteuttamaan kuntayhtymä- vai maakuntamallipohjalta.
Partasen mielestä sote-uudistusta ratkotaan nyt väärästä päästä.
– Jos nyt käytännössä lyödään organisaatiorakenne kiinni, rajaa se käytännön keinoja ja vaihtoehtojen etsimistä ja rahoitusinstrumenttejakin, hän arvioi.
Partanen näkee viime vaalikaudella kaatuneen sote-uudistuksen jälkimainingeissa positiivisena sen seikan, että rakenne ja rahoitus voitaisiin saada kulkemaan samaa matkaa. Jos nyt lyödään lukkoon rakenne, ei tämä visio toteudu.
Tavoitteet – vielä kerran
Partasen mielestä sote-uudistuksen osalta liikkeelle pitäisi lähteä listaamalla vielä kerran keskeiset, strategiset tavoitteet, välitavoitteet sekä arvioimalla tämän jälkeen keinovalikoimaa.
Tulevasta sote-mallista ehdittäisiin silti päättää vielä tämän vuoden aikana.
– Vaikuttavuusarviot eri keinoista voitaisiin tehdä tämän vuoden aikana. Ensi vuoden aikana tulisivat sitten lainsäädännön muutokset niin rakenteen kuin rahoituksenkin osalta, ja uusi organisaatiorakenne rahoituksineen voisi olla voimassa ensi kuntavaalikauden alussa keväällä 2017, Partanen puntaroi.
Sipilän kolme porrasta
Hallitusneuvottelujen vetäjä Sipilä esitteli keskiviikkona kolmiportaisen tien sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Sipilän mukaan ensin pitäisi saada ”kivijalka kuntoon” eli päättää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta ja rakenteesta.
Tämän jälkeen seuraavalla portaalla on siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen, ”työterveyshuollon erityisasema huomioiden”.
– Sitten kun nämä kaksi porrasta ovat siellä pohjalla, sitten me pystymme etenemään valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistamisen portaalla, Sipilä sanoi.
Partanen myöntää olevansa huolissaan siitä, miten varmaa on, että ylimmällä portaalla pystytään etenemään tulevalla vaalikaudella.
Lisääntyykö asiakkaan valinnanvapaus ja entä yksityisten ja kolmannen sektorin mahdollisuudet olla entistä enemmän mukana palvelujen tuottajina?
– Tämä (kolmas porras) on sitten helppo jättää toteuttamattakin, jos rakenteen rakentamisessa menee kauan aikaa, Partanen pohtii.
Järjestäjä ja tuottaja erikseen
Partasen mielestä vaarana on, että tärkeät elementit sote-uudistuksessa jäävät sivuun, jos prosessissa mennään hallintorakenne edellä.
– Tärkeintä olisi mielestäni erottaa järjestäjä ja tuottaja toisistaan julkisella puolella ja lisätä asiakkaiden valinnanvapautta joko palvelusetelien kautta tai Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin tapaan. Nämä tulisivat keinovalikoimassa arvioitavaksi, hän korostaa.
Ei väkisin samaan putkeen
Partanen suhtautuu epäillen myös tavoitteeseen siirtyä yksikanavaiseen rahoitukseen. Mitä tällä käytännössä tarkoitetaan, tätä pitäisi vähintäänkin täsmentää.
Puhtaaseen yksikanavaiseen rahoitukseen siirtyminen olisi Partasen mielestä epärealistista ja ”suorastaan hölmöäkin”.
– Meillä on nykyisessä monikanavarahoituksessa ongelmia, mikä johtaa joiltain osin osaoptimointiin. Jos korjaisimme nämä heikkoudet, ei kaikkea eri lähteistä tulevaa rahoitusta tarvitsisi väkisin ajaa samaan putkeen.
