Verkkouutiset

Sirkka-Liisa Anttila vastaa arvosteluun Venäjä-puheistaan: Tämäkö on hirvittävää?

Keskustan kansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan mukaan hänen puheitaan on ymmärretty väärin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Entisen puolustusministerin Jan-Erik Enestamin (r.) kommentit kritiikilleni UPI:n (Ulkopoliittinen instituutti) venäjätutkimuksen poliittisuudesta ovat hämmentäviä, Sirkka-Liisa Anttila toteaa Verkkouutisille.

Puolustusministerinä 1995 ja 1999–2003 toiminut Enestam syytti Lännen Median haastattelussa Anttilan puheenvuoroa Ulkopoliittisen instituutin tutkimuksesta ”hävyttömäksi”.

”Sellainen kotimainen keskustelu on hirvittävää”, Enestam totesi Anttilan puheista.

Jutussa haastateltiin Suomen entisiä puolustusministereitä ja kysyttiin, saako Venäjästä puhua julkisuudessa uhkana Suomelle.

”Saa ja pitääkin sanoa, jos näin kokee. En pidä Venäjää Suomelle uhkana, mutta kun ottaa haltuunsa Krimin ja sekaantuu Ukrainan asioihin, niin ei Venäjä ole oikeusvaltio”, Enestam muun muassa sanoi.

Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Enestam ensin vakuuttelee, että julkisuudessa saa ja pitääkin voida puhua Venäjästä uhkana.

– Samaan aikaan Enestam kuitenkin toteaa, ettei pidä Venäjää Suomelle uhkana, mutta pitää kuitenkin hävyttömänä ajatusta, että Suomi vaalisi nimenomaan kahdenvälisiä suhteita Venäjään.

Hän ihmettelee ex-puolustusministerin lausuntoa.

– Tällainen ulostulo on hänen mielestään ”hirvittävää”. Missä on entisen puolustusministerin logiikka näissä ulostuloissaan?

Anttila arvosteli UPI:n keskustelua herättänyttä Venäjä raporttia Akaan Seudun haastattelussa. Anttila syytti raporttia poliittiseksi ja kutsui tutkimuslaitosta ”Naton haarakonttoriksi Suomessa”.

– Luodaan kuva uhkista ja ongelmista. Eduskunnan yhteydessä toimivan instituutin veromaksajien rahoilla tehdyn selvityksen ei luulisi esittelevän faktana asioita, jotka ovat reaalielämälle täysin vieraita, hän totesi.

Anttilan mukaan hänen kanssaan eri mieltä olevat ajavat Suomea Natoon. Hänen mielestään Suomen täytyy ”olla yhteisessä rintamassa tuomitsemassa Venäjän toimet” kuten esimerkiksi Krimin annektointi. Hän muistutti kuitenkin ”reaalimaailmasta” ja vertasi tilannetta Yhdysvaltojen Irakin sotaan.

– Niinhän se meni USA:kin Irakiin ja jätti ongelmat – pakolaisongelmankin – eurooppalaisten hoidettavaksi. Kemiallisia aseita ei löytynyt yhtään tynnyriä, mutta ei tätä sotaa kukaan tuominnut, Anttila totesi.

– Tässä se maailman oikeudenmukaisuus näkyy. Venäjä teki väärin mennessään Krimille, mutta vääryyttä maailmaan mahtuu.

Anttila sanoo Verkkouutisille, että hänen kritiikkinsä on ymmärretty monin paikoin väärin.

– ikään kuin en hyväksyisi kriittistä keskustelua Venäjästä lainkaan. Tästä ei ole kyse. Kritiikkini UPI:n tutkimusta kohtaan koskettaa erityisesti sen tieteellisyyttä, antaako se objektiivisen kuvan Venäjän ulkopoliittisesta uhasta vai maalaileeko se tarpeettomasti uhkakuvia, hän sanoo.

Anttilan mukaan jälkimmäiseen lopputulokseen ovat päätyneet hänen ohellaan monet poliitikot ja tutkijat.

Hän viittaa esimerkkeinä SDP:n kansanedustajaan ja entiseen ulkoministeriin Erkki Tuomiojaan ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professoriin Heikki Patomäkeen.

Sirkka-Liisa Anttila sanoo kritiikkinsä kohdistuneen erityisesti tutkimuksen kohtaan, jossa hänen mukaansa katsottiin uhkaksi Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään ilman eurooppalaista ankkuria.

– Pidän kuitenkin positiivisena, että UPI:n selvitys sen puutteista huolimatta on virittänyt keskustelua Venäjästä. Jos meillä silloin tällöin on ajateltu, että Venäjä olisi jonkinlainen tabu tai siitä ei voitaisi keskustella lainkaan, on se osoitettu vääräksi kuvitelmaksi, hän toteaa.

Anttilan mukaan suomessa tarvitaan laadukasta tutkimusta Venäjästä.

– Parhaimmillaan ne antavat työkaluja ymmärtää kompleksisia maailmanpoliittisia voimasuhteita, kun ne tehdään historialliset tosiseikat huomioiden ja maailmanpoliittisesti vertaillen. Venäjän ohella kriittistä suurvaltatutkimusta voisi nähdä enemmänkin esimerkiksi Yhdysvalloista ja Kiinasta, Anttila sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)