Verkkouutiset

Juha Sipilä: Olen tullut tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria

Keskustan puheenjohtajan mukaan kansakuntana Suomen on valmistauduttava myös pahimman varalle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Keskustan puheenjohtaja ja tuleva hallitustunnustelija Juha Sipilä puhui lauantaiaamuna Helsingissä keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

Sipilän mukaan Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta hänen mukaansa ”kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle”.

– Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa, Juha Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa on syvennettävä ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä.

– Näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottavan maan pitää tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

EU:n kannattaja Sipilä toteaa olleensa alusta lähtien, mutta huomauttaa monen asian kaipaavan parantamista ja hiomista.

– Mikäli ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-politiikan tulokset eivät miellytä, otan mielelläni vastaan kritiikkiä, mutta leimakirveiden toivon jäävän pöydälle.

Uudenlaista johtajuutta

– Olen tullut politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria. Edessä on vaikeitakin päätöksiä, jotka edellyttävät uudenlaista johtajuutta, tuoreita toimintatapoja ja poikkeuksellista yhteistyötä. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista, Juha Sipilä totesi.

– Osana poliittisen kulttuurin muutosta on saatava uudenlaista tulosvastuullisuutta – tulos tai ulos. Näihin tehtäviin ei pidä jäädä roikkumaan, jos tuloksia ei tule. Jos emme nyt saa riittäviä tuloksia aikaiseksi, en ole tässä neljän vuoden päästä.

Hänen mukaansa johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Seuraavan hallituksen täytyy hänen mielestään keskittyä isoihin asioihin, valmistella ne huolella ja laittaa päätökset toimeen.

– Hallituksen työtavan on muututtava kollegiaaliseksi ja se onnistuu vain pienemmällä porukalla.

Sipilän mukaan ”suvaitsevaisuus näyttää välillä olevan vain omien mielipiteiden suvaitsemista. Ei ole Sinun Suomeasi tai minun Suomeani. On yksi Suomi ja erilaisia ihmisiä, jotka eri puolilla maatamme elävät omanlaistaan arkea; joilla on erilaisia taustoja, arvoja, toiveita ja perhetilanteita”.

– Kukaan heistä – meistä – ei kuitenkaan ole toista arvokkaampi tai vähäarvoisempi, olimme sitten tehtaan työntekijöitä tai vuorineuvoksia, insinöörejä tai taiteilijoita, kaupunkilaisia tai maalaisia, eläkeläisiä tai työikäisiä, maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia. Itselleni on täysin vierasta ihmisten leimaaminen taustansa tai mielipiteensä perusteella.

Uudelleen ajattelua

– Suomen tilanteeseen ei ole pika­lääkkeitä. Maamme tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. Yhteiskuntasopimuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta Suomen kilpailukyvyn palauttamisen kautta. Yhteiskuntasopimus edellyttää kaikilta osapuolilta luot­tamusta, avoimuutta ja tahtoa yhdessä sopimiseen. Vaikeistakin asioista on voitava keskustella, Juha Sipilä sanoi.

– Nyt on mentävä isänmaan etu edellä. Jos oikeasti haluamme lisätä töitä ja muuttaa työttömän arkea, meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostain. Isänmaan etu on nyt yksinkertaisesti laitettava oman edun edelle.

Hän vetosi yritysjohtajiin todeten, että ”näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kohtuullisuutta ja esimerkillä johtamista. Kohtuullisuuden tekoja ja viestejä on annettava erityisesti niiden, joiden tulevaisuus on jo turvattu”.

– Edessämme ovat vuodet, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. On huolehdittava, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Meidän on muistettava ne kanssaihmiset, jotka eivät pysty omaa viestiään tuomaan esille tai saa sitä kuulluksi. Niidenkin, jotka eivät kyenneet tuomaan viestiään vaaliteltoille. Uudistuksia tehtäessä on huolehdittava heistä, joilla ei ole taloudellista valtaa ja turvanaan vahvoja edunvalvojia.

Luottamusta on

Sipilä totesi tällä viikolla käymiensä keskustelujen pohjalta uskovansa, että keskinäistä luottamusta on ja tuloksia saadaan aikaan.

– Tarvitsemme hallitusohjelman, joka keskittyy niihin 5-7 isoon asiaan, joilla Suomi saadaan kasvun, uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, paremman hyvinvoinnin ja vahvistuvan osaamisen tielle. Ohjelmaan kirjataan tulevan hallituksen keskeisimmät strategiset tavoitteet kärkihankkeineen.

– Julkisuudessa on jo epäilty, että uudella tavalla tehtävä hallitusohjelma olisi epämääräinen ja jättäisi paljon tulkinnanvaraa. Tulen pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, että epäilykset eivät toteudu. Tulen edellyttämään kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta, että yhdessä valituille strategisille tavoitteille kirjataan selvät kärkihankkeet ja konkreettiset keinot, miten tavoitteet saavutetaan.

Hänen mukaansa julkisen talouden tasapainottamisen keinojen kohdalla ”sopeuttamisen tarve on riippuvainen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lopputuloksesta. Rakenne on uusi, mutta eduskunta saa tiedonantokeskusteluun tarkan kuvan siitä, mitä seuraava hallitus aikoo saada aikaiseksi. Strateginen hallitusohjelma on siis ennen kaikkea valintoja ja keskittymistä ja moni asia jatkuu rinnalla normaalin kehittämisen piirissä kuten ennenkin. Strateginen hallitusohjelma on ennen muuta muutosohjelma ja linjapaperi”.

Kysymyspaketti tulossa

Hallitusneuvottelut alkavat tiistaina hallitustunnustelijan valinnalla. Samana päivänä eduskuntaryhmät saavat kysymyspaketin.

– Teemme tarkentavia kysymyksiä puhelimitse ja eduskuntaryhmien edustajat tavataan yksitellen tiistaina 5.5.. Päätös hallituspohjasta syntyy vapun jälkeisellä viikolla. Hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa, joka on todennäköisesti 6. tai 7. toukokuuta. Varsinaiset ohjelmaneuvottelut alkavat sen jälkeen, Juha Sipilä kertoi aikataulusta.

Hän kertoi puheensa lopuksi perhetarinan.

– Muistan lastenlasteni keskustelun noin viisi vuotta sitten aamupalalla. Kaksi lastenlastamme olivat meillä yötä. Jugurttia oli jäljellä enää yhteensä yksi kupillinen. Toinen totesi, että miksi minä saan vaan puoli kuppia ja toinen iloisesti, hei, minäkin saan saman verran.

– Tulemme olemaan monta kertaa tilanteessa, missä meidän on vain yhdessä päätettävä, että kuppi onkin puoleksi täynnä eikä puoleksi tyhjä. Erityisesti meidän on opeteltava tätä asennetta ja soviteltava odotuksemme Suomen hankalaan tilanteeseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)