Julkisoikeuden professori: Näin Juha Sipilän olisi pitänyt toimia Chempolis-asiassa

Asiantuntijan mukaan pääministerin Chempolis-kohuun ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella liity esteellisyyttä.

  • LKS 20170101 LKS 20161221 - Pääministeri Juha Sipilä virka-asunnollaan Kesärannassa Helsingissä 20. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Juha Sipilä.

    ()

Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkisen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) olisi ollut hyvä kertoa avoimesti yhteydestään Chempolis-yhtiöön ennen Intiaan viime vuoden alussa suuntautunutta vienninedistämismatkaansa.

– Valtioneuvostolle olisi kerrottu ja kenties myöskin keskusteltu oikeuskanslerin kanssa tilanteesta, Mäkinen pohtii Verkkouutisten haastattelussa.

Juha Sipilän yrityskytköksiin liittyvät tapaukset kuvastavat Mäkisen mukaan sitä, mitä voi tapahtua, kun pääministerillä on menneisyys liike-elämässä.

– On luonnollista, että hänellä on monennäköisiä verkostoja ja monenlaista toimintaa. Ehkä olisi aiheellista miettiä valtioneuvostossa jonkinlaisia pelisääntöjä siitä, miten tällaista läpinäkyvyyttä ja avoimuutta voitaisiin näissä tilanteissa lisätä.

Oululainen Chempolis oli yksi useista pääministerin vetämälle Intian vienninedistämismatkalle Finpron Team Finlandin kautta osallistuneista suomalaisyhtiöistä.

Juha Sipilän entinen ja hänen lastensa nykyisin omistama Fortel Invest -sijoitusyhtiö omisti tuolloin kahdeksan prosenttia yhtiöstä.

Asiasta uutisoinut Iltalehti on kertonut Sipilän "lobanneen" yhtiötä Intiassa. Uutisoinnissa on keskitytty Chempolisin intialaisyhtiön kanssa solmimaan sopimukseen 110 miljoonan euron arvoisesta biojalostamosta, joka rakennetaan Intian Assamiin. Sopimus julkistettiin matkalla.

Eija Mäkinen huomauttaa, että julkisuudessa olleiden tietojen perusteella sopimusta oli sorvattu jo vuosia. Aiesopimus yhtiöiden välillä oli tehty 2014.

– Matkan idea ei ole ollut sellainen, että pääministeri pystyisikään minkään yksittäisen yhtiön asioita edistämään. Esiin on tullut myös, että näitä kauppoja on tehty pitkään ja on ollut tietynlainen esisopimus. Ideana oli julkistaa se matkalla. Kaikki tämä viittaa siihen, ettei tässä ole esteellisyydestä kyse, Mäkinen summaa.

Pitäisikö pääministerin lasten sijoitusyhtiön omistusosuuden sitten estää Chempolisin osallistuminen vienninedistämismatkalle, jolle pääsevät käytännössä mukaan kaikki halukkaat – tai pitäisikö pääministerin jäävätä itsensä matkalta yhtiön osallistumisen takia?

Professori Mäkinen muistuttaa, että myös loput 92 prosenttia yhtiöstä omistavien tahojen halu osallistua vienninedistämistoimintaan pitää ottaa huomioon.

– Jos oikein tiukasti mietitään, niin pitäisikö sitten jonkun muun kuin pääministerin osallistua matkalle, Mäkinen kuitenkin kysyy.

Sipilän itsensä jättäytyminen pois matkalta olisi niin ikään voinut olla ongelmallista. Kyseessä oli intialaiskollega Narendra Modin esittämä pääministeritason kutsu.

Chempolisin asiassa on puhuttanut myös yhtiön Tekes-rahoitus ja valtionyhtiö Fortumin siitä hankkima 34 prosentin omistusosuus. Pääministerillä on myös valtion omistajaohjausministerin salkku.

Professori Eija Mäkinen panee kuitenkin jäitä hattuun.

– Millä pääministeri olisi Fortumia uhannut?

Mäkisen mukaan epäilyksiä vaikuttamisesta voidaan toki heitellä. Hänen mukaansa pääministerillä ei kuitenkaan ole juuri keinoja vaikuttaa pörssiyhtiön tai Tekesin toimintaan.

– Jos muuta näytetään, on se sitten huolestuttava asia, hän toteaa.

Mäkinen huomauttaa Fortumin myös kertoneen pörssitiedotteessaan Chempolisin ja pääministerin suhteesta silloin, kun asia selvisi yhtiölle.

Kohusta voisi Eija Mäkisen mukaan oppia sen, että Sipilän kaltaisten yritysmaailmasta tulevien päättäjien kohdalla tarvitaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.