Lausuntokierroksella oleva lakiesitysluonnos on herättänyt keskustelua, koska sen mukaan työttömän pitäisi hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujaksolla. Jo nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaan työttömällä on velvollisuus aktiivisesti hakea työtä, koska se on työttömyysturvan saannin peruste.
– Tällä esityksellä on haettu numeerista määritelmää, millä työtön näyttää toimineensa aktiivisesti, eduskunnan varapuhemies Arto Satonen (kok.) kertoo. Satonen johtaa kokoomuksen kannustinloukkutyöryhmää.
Perusajatuksena on, että työttömällä työnhakijalla on kolmen kuukauden välein TE-viranomaisen kanssa haastattelu, jossa arvioidaan työttömän palvelutarve ja mietitään, miten työnhaku onnistuisi. Satosen mielestä siinä pitäisi kuitenkin olla enemmän joustoa, miten aktiivinen työnhaku todistetaan.
– On erittäin tärkeää, että ihmiset ovat itse aktiivisia. Siihen pitää kannustaa, mutta se on vähän liian yksioikoista, että sitä mitataan pelkästään yksittäisellä numerolla. Se voi aiheuttaa sitä, että haetaan muodon vuoksi työnpaikkoja, mikä ei yrityksillekään ole välttämättä hyvä asia, Satonen pohtii.
Työttömyysturvaa maksetaan vastikkeeksi työnhausta
Työtön ja virkailija käyvät tapaamisessa läpi, minkä tyyppisiin työtehtäviin työttömän on realistista työllistyä. Satosen mielestä numeroihin voitaisiin sopia yksilöllistä joustavuutta alasta ja osaamistasosta riippuen. Haettavien työpaikkojen määrä voisi olla vähemmän tai myös enemmän kuin 12.
– Voitaisiin sopia vaikka, että työtön on yhteydessä neljään yritykseen, jotka ovat potentiaalisimpia työnantajia hänelle.
Jos seuraavassa tapaamisessa kolmen kuukauden kuluttua työtön kertoo olleensa kaikkiin neljään yritykseen yhteydessä, eikä työtä ole löytynyt, niin sitten viranomaisen kanssa mietittäisiin, mitä pitäisi tehdä.
Hakemiseksi riittäisi esimerkiksi soitto yritykseen, eikä aina tarvitsisi kirjoittaa hakemusta.
– Ilman muuta käytetään maalaisjärkeä, mutta jos osoittautuu, ettei henkilö ole aidosti aktiivinen ja hae työpaikkoja, niin sitten on tietenkin oikeus laittaa karenssi.
Karenssilla Satonen tarkoittaa sitä, että lakiesityksen mukaan työttömälle voidaan määrätä 60 päivän korvaukseton määräaika, jolloin työttömyysetuutta ei makseta, mikäli työtön on laiminlyönyt aktiivisen työnhaun.
– On tärkeää ymmärtää, että työttömyysturva ei ole sellainen etuus kuin vaikka lapsilisä, joka maksetaan kaikille, joilla on alle 17-vuotiaita lapsia. Työttömyysturva on vastike siitä, että haetaan aktiivisesti työtä.
Järjestelmän ideana auttaa työttömiä työllistymään
Satonen myöntää, että aina on olemassa riski, että lain tulkinta vaihtelee maakunnittain ja TE-toimistoittain. Hän arvelee, että sen vuoksi esitykseen on laitettu selkeä kriteeri 12 työpaikasta. Satonen huomauttaa, että viime kädessä päätöksistä on oikeus valittaa.
– Täytyy muistaa, että koko järjestelmä idea on se, että haastatteluilla ja TE-toimistojen toimenpiteillä autetaan työttömiä työllistymään. Sen takia niitä pitäisi yksilöllisesti soveltaa, hän toteaa.
Lain aktiivisesta työnhausta on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, kun maakunnat ottavat TE-palvelut hoitaakseen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työttömien omaa aktiivista työnhakua.
– Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että uusien työpaikkojen määrä on hyvin nopeasti kasvanut ja työttömyys hyvin nopeasti vähentynyt. On aika paljon aloja, joissa alkaa olla työvoimapulaa.
Kolmen kuukauden välein työttömille tehtävät haastattelut aloitettiin jo tämän vuoden alussa ja aktiivisen työnhaun velvoite on jo nykyisin laissa.
– Yksilölliset keskustelut ja tavoitteellinen työnhaku on täysin mahdollista toteuttaa nyt jo.
Työttömyysturvan aktiivimalli ylläpitää työkykyä
Parhaillaan lausunnoilla on myös lakiesitysluonnos työttömyysturvan aktiivimallista. Satosen mukaan mallin hyvänä tavoitteena on, että työtön olisi edes joitakin päiviä kuukaudessa töissä, sillä se pitää yllä työkykyä.
– Kaikkein pahinta on, että jos työttömyys pitkittyy, työkyky saattaa heikentyä. Jos työkyky heikentyy, työllistyminen vaikeutuu.
Esityksen mukaan työttömyyden alussa omavastuuaikaa lyhennetään seitsemästä viiteen päivään. Kolmen kuukauden välein tarkastetaan, onko työtön ollut 18 tuntia työssä neljän viikon aikana tai osallistunut viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin.
Mikäli työtön ei ole täyttänyt näitä velvoitteita, hänelle tulee työttömyysturvaan yksi omavastuupäivä kuukaudessa, kun työttömyysturvaa leikataan 4,65 prosenttia kuukaudessa.
Työstä pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jolloin 300 euron suojaosuuden jälkeen työttömälle maksetaan soviteltua päivärahaa. Soviteltua päivärahaa haetaan jälkikäteen työttömyyskassasta tai Kelasta.
Satosen mukaan on mahdollista, että sosiaaliturvajärjestelmää on tarpeen yksinkertaistaa. Sitä varten hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuun alussa käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen eli sotu-uudistuksen valmistelun.
