Hallitusohjelmassa todetaan pakolaisuudesta, että ”kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon”. Siksi perussuomalaiset olivat tyytymättömiä siihen, että Suomi kuitenkin taipui hyväksymään väliaikaisen taakanjaon EU:ssa.
– Mielestäni taakanjako olisi ollut mahdollista torjua. Perussuomalaisethan vastusti tätä ja minäkin olen tehnyt siitä suuressa valiokunnassa kahteen kertaan poikkeavan esityksen. Meidän mielestämme oli selvästi kirjattu hallitusohjelmaan, että tähän ei lähdetä edes näin. Nyt siinä määräaikaiseksi luvatussa menettelyssä ollaan mukana, mutta tietysti pahoin pelkään, ettei se määräaikaiseksi osoittaudu, Sampo Terho sanoo Verkkouutisille.
Toistaiseksi ”vapaaehtoiseen pakkoon” perustuva 40 000 Italiaan ja Kreikkaan tullutta turvapaikanhakijaa koskeva taakanjakomekanismi on väliaikainen, mutta Euroopan komission pöydällä on jo suunnitelmat pysyvästä mekanismista, jotka on tarkoitus viedä eteenpäin vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä komissio kaavailee 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamista eri EU-maihin.
– Ei pitäisi miltään osin siirtää EU:n toimivaltaan tätä puolta maahanmuutossa, joka koskee sisäänottoa. Ainoastaan pitäisi tehdä yhteistyötä rajoittavissa tekijöissä eli rajavalvonnassa ja esimerkiksi Dublin-sääntelyssä, joka ehdottomasti pitäisi saada taas voimaan, Terho sanoo.
Dublin-menettely tarkoittaa, että vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu pääsääntöisesti sille maalle, johon turvapaikanhakija on ensin saapunut.
Terhon mielestä esimerkiksi Schengen-alueen rajatarkastuksia olisi hyvä harkita otettaviksi käyttöön. Schengen-säännökset sallivat väliaikaiset rajatarkastukset sisärajoilla, jos jäsenvaltion yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava vaara.
– Valmius pitää olla ja kyllä se mahdollistakin on ihan nykyisen sääntelyn puitteissa joissain tilanteissa suorittaa rajatarkastuksia. Niitähän ovat jotkut jäsenmaat tehneetkin, Terho sanoo.
Lista turvallisista maista
Terho kannattaa ajatusta, että EU:n tasolla määriteltäisiin joukko turvallisiksi luokiteltuja maita, joista tuleville turvapaikanhakijoille ei myönnetä pakolaisstatusta.
– Se voi olla hyvä idea, jos tehdään minimilista, että tietyt maat ovat ainakin turvallisia. Kansallisesti voi ehkä lisätä jotain maita, Terho ehdottaa.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä tänä vuonna eniten turvapaikanhakijoita Suomeen tuli Irakista, yhteensä 1337. Toiseksi eniten, 945 tuli Somaliasta. Kolmanneksi eniten, 422 turvapaikanhakijaa tuli Albaniasta, mutta Syyriasta tuli vain 119 pakolaista.
Albanialaisia turvapaikanhakijoita Suomi on jo palauttanut ja kaikki albanialaiset ovat saaneet kielteisen päätöksen. Myös Somalian suhteen on käyty keskustelua, voisiko maan luokitella turvalliseksi.
– En ole asiantuntija Somalian turvallisuuskysymyksessä, mutta kyllä olen kuullut tästä paljon keskustelua. Se on varmasti syytä selvittää hyvin pikavauhtia, kun näitä listoja päivitetään, Terho kommentoi Somalian luokittelua turvalliseksi maaksi.
Myös erilaiset suomalaisen sosiaaliturvan mahdolliset vetovoimatekijät pitäisi Terhon mielestä selvittää, vaikka hän ei usko, että sellaisia juuri enää löytyy.
– Olen epäilevä, löytyykö niitä erityisiä vetovoimatekijöitä, koska eihän hakijamäärä Suomeen ole ollut mitenkään poikkeuksellisen suuri pohjoismaisittain, Terho toteaa.
Hän toivoo laajaa ja avointa keskustelua turvapaikkapolitiikasta Suomessa. Yksittäisten toimenpiteiden lisäksi hän toivoisi, että käytäisiin myös laajempaa ja kauaskantoisempaa keskustelua turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta ja pakolaisuuden alkusyiden hoitamisesta.
