SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei tyrmää ansiosidonnaisen päivärahan käyttöä palkkatukena tai starttirahana.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vetosi tiistaina työmarkkinajärjestöihin, jotta ansiosidonnaista päivärahaa voitaisiin käyttää työnantajan palkkatukena tai yrittäjän starttirahana.
– Olemme valmiita sitä pohtimaan ja katsomaan, mutta se ei ehkä ole ihan niin yksinkertaista kuin julkisuudessa on sanottu. Siinä vakuutettujen ja vakuuttajien rahaa käytetään valtion toimenpiteiden rahoittamiseen, Eloranta sanoo Verkkouutisille.
Myös Akava on puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan valmis katsomaan asiaa.
– Kyllä me tätä harkitsemme, ja emme tyrmää, Fjäder muotoilee.
Hänen mukaansa ansiosidonnaisen käytön laajentaminen on ennen kaikkea iso periaatteellinen kysymys työmarkkinajärjestöille: voidaanko ansiosidonnaista rahaa käyttää perusturvaan. Työnantajat ja työntekijät rahoittavat työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan palkasta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, ja laajentamisen myötä valtiovalta ryhtyisi päättämään ansiosidonnaisen käytöstä.
Valtion rahoittaman peruspäivärahan osuutta palkkatukeen pitäisi Elorannan mielestä lisätä. Ensi vuoden alusta lähtien työttömyysturvan peruspäivärahaa voidaan käyttää palkkatukena tai starttirahana, mutta rahaa ei voida käyttää rajattomasti.
– Se piikki pitäisi olla auki. Ansio-osan käyttämistä emme suoraan tyrmää, mutta siihen liittyy enemmän keskustelua ja selvitettäviä asioita, Eloranta toteaa.
Hän huomauttaa, että ansiosidonnaisen käyttöön yrittäjän starttirahana liittyy kysymys kilpailuneutraliteetista, eli onko se reilua pieniä yrityksiä kohtaan.
Kotihoidon tuki poliittisesti arka kysymys
Elorannan mukaan täytyy miettiä, voisiko ansiosidonnaisen käyttäminen palkkatukena olla osa hallituksen työllisyyspakettia.
Ehdotuksia ei käyty yksityiskohtaisesti läpi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen edustajien tapaamisessa tänään, vaan tilaisuudessa käytiin läpi tilannekuvaa ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Työmarkkinajärjestöt kertoivat omista ehdotuksistaan.
SAK esitti hallitukselle perhevapaiden uudistamista SAK:n aiemmin esittelemän mallin mukaisesti. SAK:n esityksessä kotihoidon tuki muutettaisiin hoitorahaksi, joka jaettaisiin tasan vanhempien kesken. Suomessa 25–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste on selvästi matalampi kuin Ruotsissa.
Akavan Fjäder kertoo nostaneensa tapaamisessa esille päivähoitomaksujen korottamisen haitalliset vaikutukset työssäkäyntiin ja vanhempainvapaajärjestelmän.
– Kotihoidon tuki on poliittisesti arka kysymys, mutta fakta on se, että se pitää koulutettuja naisia kotona, Fjäder toteaa.
Kotihoidon tuen lyhentäminen on yksi työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesryhmän esittämistä keinoista lisätä työllisyyttä, mutta perussuomalaiset ja keskusta suhtautuvat nihkeästi kotihoidon tuen muutoksiin.
Fjäder sanoo SAK:n esittämän perhevapaamallin käyvän Akavalle tai sitten sen ja Akavan 6+6+6-mallin pohjalta voitaisiin kehittää kolmas malli.
Eläkearmahdus mahdollinen, eläkeputkeen koskeminen ei
Perussuomalaiset ovat ehdottaneet eläkearmahdusta eli pitkään työttömänä olleiden yli 60-vuotiaiden päästämistä eläkkeelle.
Fjäderin mielestä se olisi inhimillistä pitkäaikaistyöttömiä kohtaan, mutta uutta putkea siitä ei voi muodostua. Kyse olisi pikemminkin kertaluontoisesta ratkaisusta, joka koskisi vajaata 3 000 henkilöä.
Kerta-armahdus eli ”Lex Lindström” maksaisi noin 20–30 miljoonaa euroa.
Eläkeputkeen ei työllisyyspaketin yhteydessä pitäisi SAK:n Elorannan mielestä koskea. Eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että vuonna 2019 arvioidaan, voidaanko eläkeputken alarajaa nostaa vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.
– Se on sovittu, että keskustelu käydään eläkesopimuksen mukaisesti vuonna 2019, ja mitään aikaistusta siihen ei pitäisi nyt tehdä, Eloranta sanoo.
Ansiosidonnaisen porrastaminen ei käy nyt
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäporrastamiseen ei SAK:n mielestä ole tässä yhteydessä syytä ryhtyä, koska ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan jo sadalla päivällä ensi vuoden alussa. Kanta on Elorannan mukaan ehdoton.
Sen sijaan aktivoinnin suhteen on Elorannan mielestä otettava tiukempi ote heti työttömyyden alussa ja valuminen pitkäaikaistyöttömyyteen pitäisi estää.
– Siinä olisivat muut keinot käytössä kuin tämä rahalla kepittäminen.
Eloranta mainitsee aktivointikeinoina työllistymissuunnitelmien teon nopeasti, urapalvelut, työpaikkojen hakemisen ja etsimisen tehostamisen ja TE-toimistojen toiminnan kehittämisen.
Akava on samoilla linjoilla. Fjäderin mukaan kilpailukykysopimuksen aikana ansioturvaa ei voida porrastaa. Sen sijaan Akava kannattaa passiivitoimista siirtymistä aktiivitoimiin.
– Aktiivisuudesta pitää palkita.
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt tapaavat seuraavan kerran ensi viikon tiistaina, jolloin hallituksen odotetaan esittelevän ehdotuksiaan. Hallituksen on tarkoitus päättää työllisyyspaketista budjettiriihessä ensi viikon keskiviikkona ja torstaina.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta 68,5 prosentista 72 prosenttiin. Se tarkoittaa 120 000 henkeä. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan parantavan työllisyyttä 35 000 hengellä.
