Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:lla tuskin olisi järkeä olla ainoa tai edes Insinööriliitto IL:n kanssa yksi toisesta korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan jäsenjärjestöstä, joka loikkaa uuteen keskusjärjestöön, arvioi TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pyrkivät luomaan uuden palkansaajien keskusjärjestön. Alun perin mukaan oli kutsuttu myös kolme akavalaista jäsenliittoa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) ilmoitti tiistaiaamuna, että Akava jatkaa itsenäisenä palkansaajajärjestönä.
Myös jotkin akavalaiset liitot ilmoittivat tiistaina, että ne haluavat säilyttää korkeakoulutetuille oman etujärjestönsä. Insinööriliitto on kuitenkin mukana neuvottelemassa uudesta keskusjärjestöstä.
Kauppi katsoo, että Suomessa on tällä hetkellä kolme palkansaajakeskusjärjestöä, koska palkansaajilla on keskenään erilaisia intressejä. Ongelmana ovat siis erilaiset intressit, ei niinkään keskusjärjestöjen lukumäärä.
Hän nostaa esille kaksi periaatteellista näkemyseroa liittyen palkkaerojen kaventamiseen ja verotukseen.
– Kärjistäen voisi ajatella niin, että esimerkiksi palkkapolitiikassa SAK:lla näyttää olevan sellainen intressi, että se haluaa kaventaa palkkaeroja vaikka rajattomasti, Kauppi sanoo Verkkouutisille.
Kaupin mukaan TEK:lla on (akavalaisena liittona) sellainen näkemys, että nimenomaan palkkaerot, jotka ovat eri asia kuin tuloerot, ovat Suomessa todennäköisesti maailman pienimmät.
– Me emme näe yleistä tarvetta niiden pienentämiselle. Hyviä palkkoja keskimäärin kuitenkin maksetaan töistä, joihin päästäkseen täytyy olla valmis opiskelemaan pitkään eli olemaan monta vuotta täysin ilman ansioita ja valmistumisen jälkeenkin työskentelemään pitkiä päiviä vastuullisissa ja vaativissa tehtävissä.
– Minun nähdäkseni on koko yhteiskunnan etu, että meillä on systeemeitä, jotka kannustavat ihmisiä hakeutumaan niihin tehtäviin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kaikista tuottavimpia. Ja silloin on aivan hyväksyttävää, että niistä tehtävistä maksetaan enemmän kuin muista hommista.
Kaupin mukaan palkkaerot eivät ole Suomessa sitä suuruusluokkaa, että niitä olisi tarvetta kaventaa. Hän pitää hyvänä, että joidenkin pörssiyhtiöiden johtajien palkoista käydään keskustella, mutta korostaa niiden oleva eri asia.
– Ne eivät kerta kaikkiaan kuulu meidän edunvalvonnan piiriin. Meidän edunvalvonnan piiriin kuuluvat tavallisten palkansaajien keskinäiset palkkaerot.
– Nyt jos me menemme mukaan tuollaiseen uuteen keskusjärjestöön, me häviämme tämän pelin jo omassa porukassamme. Jo ennen kuin päästään neuvottelemaan, niin enemmistö on päättänyt, että tämä ei ole meidän linjamme.
”Verottaja ei saa viedä kaikkea”
Kauppi näkee myös veropolitiikan asiana, jossa SAK:n ja Akavan liittojen intressit monesti risteävät. Hän katsoo, että SAK:n ajama palkkatulojen progression kiristäminen on huono asia.
– Suomessa on suurin piirtein maailman kirein palkkatulojen progressio. Meillä verotetaan pieniä ja keskisuuria palkkoja jopa kevyemmin kuin EU:ssa keskimäärin. Sitten kun mennään vähän parempiin työurallaan menestyneiden ja oikeita asioita hyvin tehneiden ihmisten palkkoihin, niin silloin meillä onkin seitsemän prosenttiyksikköä kireämpi verotus kuin EU:ssa keskimäärin.
Kaupin mukaan Suomessa on vähemmän kannusteita pyrkimyksille korkean lisäarvon töihin kuin Euroopassa keskimäärin.
– Ja voidaan kysyä, onko tämä kansakunnan kannalta hyvä linja. Onko se hyvä, että ollaan vaan ihan tavallisia? Vai pitäisikö meidän yrittää kansakuntana olla maailman paras jossakin asiassa?
– Jotta voidaan olla maailman parhaita jossain asiassa, se edellyttää aina joltakin asialle omistautunutta yksilötyöskentelyä. Pitää olla yksilöitä, jotka ovat motivoituneita. Ja kun nämä yksilöt saavat jotain aikaiseksi, niin kyllä heitä on ihan hyvä palkita. Yhteiskunta ei saa viedä kaikkea veroina pois.
