Verkkouutiset

Latauspisteitä ja maakaasuasemia: kädenvääntö liikenteen jakeluverkoista

EU haluaa tietää, millaisia jakeluverkkoja Suomi aikoo rakentaa liikenteen vaihtoehtoisille käyttövoimille. Asiaa pohtiva työryhmä on iso ja erimielinen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:n jakeluinfradirektiivi velvoittaa jokaisen jäsenmaan laatimaan omat suunnitelmansa siitä, millaisia jakeluverkkoja se aikoo rakentaa autojen vaihtoehtoisille käyttövoimille eli sähkölle, vedylle, nesteytetylle maakaasulle ja paineistetulle kaasulle vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa direktiivin toimeenpanoryhmässä istuu peräti 31 jäsentä. Joukossa on edustajia EK:sta, Satamaliitosta, Kuntaliitosta, Finaviasta, Autotuojista, Fortumista, Nesteestä, Woikoskesta, viidestä ministeriöstä ja vaikka mistä.

Toimeenpanoryhmän sihteeri, liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen sanoo Nykypäivälle, että ryhmän kokouksissa vallitsee ”innostunut mutta vähemmän harmoninen tunnelma”.

– Vaikka kaikki ryhmän jäsenet haluavat, että liikenteen päästöjä vähennetään ja että fossiilisen öljyn tilalle kehitetään vaihtoehtoisia käyttövoimia, täyttä yksimielisyyttä on vaikea löytää. Kaikilla asianosaisilla tuntuu olevan omat käsityksensä siitä, miten jakeluinfraa koskevat kysymykset olisi viisainta ratkaista, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen myöntää, että pelkistä virkamiehistä koostuva porukka saattaisi löytää yhteisen linjan helpommin.

– Toisaalta meille on suurta etua siitä, että mukana on energia-alojen yrityksiä. Niillä on paras ja tuorein tieto oman alansa teknisestä kehityksestä. Sen ansiosta työryhmässä ollaan ajan hermolla hyvin.

Latauspiste kymmentä autoa kohden

Direktiivissä ei puhuta polttoaineista vaan nimenomaan käyttövoimista. Syy on se, että sähkö ei ole polttoaine.

Direktiivi suosittaa, että jokaiseen EU-maahan rakennetaan vähintään yksi latauspiste kymmentä sähköautoa kohti. Samoin se ehdottaa, että paineistetulle kaasulle löytyy tankkausasema 150 kilometrin ja nesteytetylle kaasulle 400 kilometrin välein.

Jääskeläinen korostaa, että direktiivi ei velvoita jäsenmaita tekemään mitään muuta kuin laatimaan suunnitelman vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoista.

Direktiivi ei myöskään edellytä, että kuntien olisi ryhdyttävä rahoittamaan tai rakentamaan uusien käyttövoimien tarvitsemia lataus- tai tankkausasemia. Korkeintaan EU:n viskaalit voivat toivoa, että kunnat näyttävät esimerkkiä ja hankkivat itselleen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin perustuvaa autokalustoa.

– Direktiivi lähtee ajatuksesta, että verkostot rakennetaan markkinaehtoisesti. Yksittäisen kunnan roolina on helpottaa ja tukea yritysten toimintaa sovittamalla firmojen rakennushankkeet omiin liikennesuunnitelmiinsa niin, että uudet lataus- ja tankkauspisteet voidaan pystyttää kaikkien kannalta järkeviin paikkoihin.

Jääskeläinen viittaa direktiivin toimeenpanoryhmässä virinneisiin keskusteluihin ja sanoo, että kaikilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla näyttää olevan hyvät ja huonot puolensa.

– Esimerkiksi biopolttoaineiden etuna on niiden helppo saatavuus ja käytettävyys. Ne ovat kustannustehokkain tapa korvata fossiilinen öljy, sillä ne eivät vaadi samanlaisia investointeja infraan ja uudenlaisiin autoihin kuin sähkö ja kaasu, hän sanoo.

– Sähkö taas on ainoa käyttövoima, joka todella pienentää energiankulutusta. Sähkömoottorin hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin perinteisen polttomoottorin. Jos siis halutaan vähentää energiankulutusta ja samalla varmistaa, että biopolttoaineiden rajalliset raaka-aineet riittävät, sähköauto on hyvä ratkaisu.

Biokaasun valtti taas on Jääskeläisen mukaan se, että se on kotimainen, työllisyyttä edistävä polttoaine.

Maakaasua vuorostaan puoltaa se, että se tuottaa hiilidioksidia viidenneksen vähemmän kuin raskas polttoöljy tai bensiini. Maakaasulla ei kuitenkaan kannata korvata dieseliä: dieselöljyn energiatehokkuus on parempi.

Direktiivin toimeenpanoryhmältä odotetaan jakeluverkkosuunnitelman lisäksi ehdotusta siitä, miten vaihtoehtoisia käyttövoimia tulisi edistää Suomessa. Työryhmän on siis otettava kantaa myös mahdollisiin uusiin vaihtoehtoisten käyttövoimien tukimuotoihin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)