– Sota-ajan kotimaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat ovat visuaalisesti kiehtovia ja kuvaavat monipuolisesti ajan henkeä. Tuohon aikaan lehdissä oli muutenkin piirroskuvia paljon enemmän kuin nykyään. Löysimme kirjaamme monia kiinnostavia unohduksiin jääneitä piirtäjiä, kertoo Ville Hänninen.
Hän julkaisi äskettäin yhdessä Jussi Karjalaisen kanssa Sarjatulta! – Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat -teoksen.
Suurelle yleisölle suunnattujen lehtien lisäksi talvi- ja jatkosodan aikana ilmestyi toistasataa rintamalehteä. Tiedotuskomppanioiden lehdissä suosittiin vakavamielisiä ja realistisia piirroksia. Korsujen epävirallisista julkaisuista löytyy pilapiirroksia ja sarjakuvia.
Hännisen mukaan suuri osa niin sotilaille kuin kotirintamalle suunnatuista piirroksista syntyi spontaanisti.
– Ne heijastelivat suomalaisten tuntoja ja tunnelmia. Organisoitua ja käskytettyä kuva-aineistoa oli vain vähän. Vain pieni osa kirjamme piirroksista käsittelee varsinaisia sotatapahtumia tai sotilaita. Iso osa liittyy kotirintaman tunnelmiin.
Kommunismi huolestutti
Talvisotaa käsiteltiin tuoreeltaan paljon. Aluksi esillä oli Daavid vastaan Goljat -asetelma.
– Neuvostoliiton kuvaaminen jättiläisenä hiipui nopeasti. Piirtäjät halusivat alkurytäköistä alkaen tarttua ”ryssien” oletettuihin tai tiedettyihin vastenmielisiin piirteisiin. Suomessa ajateltiin, että bolshevistisen järjestelmän takia venäläiset eivät tunteneet saippuaa eivätkä suksia. Politrukin katsottiin pakottavan heidät sotarintamalle pistimellä selkään tökkien. Suomessahan oli pelätty kommunismia läpi 20- ja 30-lukujen, Jussi Karjalainen kuvailee.
Jatkosodan kuva-aineistossa on moninaisia äänenpainoja.
– Alussa oli voitonhurmaa, jotkut halusivat ajaa venäläiset Uralin taakse. Näin ajatelleet olivat kuitenkin vähemmistö. Kuva-aineistosta löytyy myös sotaväsymystä ja kyllästymistä, Karjalainen toteaa.
Kotirintaman motivointia
Niin talvi- kuin jatkosodan aikana myös pilapiirrosten ja sarjakuvien avulla pyrittiin ylläpitämään suomalaisten moraalia, motivaatiota ja mielialoja.
– Kotirintamalle suunnatuissa kuvissa kerrottiin jopa valheellisuuteen asti, että hyvin menee, ja on mentävä iloisesti eteenpäin hammasta purren. Katkeruus, ahdistus, pelko ja poliittiset ristiriidat eivät juuri näkyneet sotavuosien kuvahuumorissa. Vihollisen demonisointi alkoi jäädä pois vasta sodan loppupuolella Mannerheimin ja eräiden muiden sotilasjohtoon kuuluneiden kehotuksesta, Hänninen määrittelee.
Organisoitua propagandaa oli yksittäisissä projekteissa. Talvisodan aikana Finlandia-uutistoimiston kampanjassa suomalaisia kannustettiin muun muassa jälleenrakennukseen ja evakkoprojektiin Arnold Tilgmanin piirroksilla. Jatkosodan aikana suurta yleisöä informoinut Valtion tiedoituslaitos VTL värväsi Arvo Tigerstedtin eli Tiikerin tekemään sodan päämääriä perustelevia sarjakuvia.
Jatkosodan aikana Kansanhuoltoministeriön sarjakuvaprojektissa ihmisiä valistettiin sota-ajan poikkeusolosuhteista. Huippupiirtäjien tekemissä yli tuhannessa stripissä vastustettiin esimerkiksi mustan pörssin kauppaa ja puhuttiin kahvin korvikkeen puolesta.
– Jatkosodan loppuvaiheissa ja sodan päätyttyä esiin pääsivät myös kommunistiset, pasifistiset ja muut Suomen ja Saksan sotilasyhteistyötä vastustaneet piirtäjät, Hänninen kertoo.
