Tutkija, ex-diplomaatti Alpo Rusi sanoo, että Suomi on viime vuosina toistanut vanhan virheensä: se ei ole osannut ennakoida Venäjän liikkeitä.
– Miten nämä tapahtumat voivat taas toistua, hän kysyy.
Rusi puhui tiistaina Helsingissä lustraatiota käsitelleessä seminaarissa. Lustraatio tarkoittaa kommunistihallintojen hajoamisen jälkeistä ilmiantajien puhdistusta.
Rusi sanoo, että vuonna 1917 bolshevikkien vallankumous pääsi yllättämään suomalaiset. Onneksemme Suomi ei jäänyt kumouksen jalkoihin, hän sanoo.
Vuonna 1939 Suomi ei uskonut sodan syttymiseen. Rusi sanoo, että ulkoministeri Eljas Erkko luotti liikaa Yhdysvaltain suurlähetystöstä saamiinsa tietoihin, joiden mukaan Neuvostoliitto ei hyökkää talvea vasten.
Vuonna 1968 Neuvostoliitto miehitti yhdessä Varsovan liiton joukkojen kanssa Tshekkoslovakian. Rusi kertoo, että hänen veljensä Jukka Rusi toimi tuolloin valtioneuvoston tiedottajana. Tämä soitti pääministeri Mauno Koivistolle autoon ja kertoi asiasta.
– Koivisto pysäytti auton ja itki autopuhelimessa, Alpo Rusi sanoo.
Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Suomelle hajoamisprosessi tuli yllätyksenä, Rusi toteaa. Suomi ei myöskään ennustanut oikein Baltian maiden asemaa, kun ne itsenäistyivät.
– Koivistolle syötettiin pajunköyttä.
Koivisto toimi tuolloin presidenttinä, ja Rusi uskoo, että hän sai vääriä tietoja Neuvostoliitosta.
Rusi kertoo kuunnelleensa radiota Sveitsissä vuonna 2013, kun muuan alivaltiosihteeri odotti ripeää kasvua Venäjän-kauppaan. Puhuttiin miljardien eurojen lisäyksestä.
– Siinä meni kahvi väärään kurkkuun.
Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Venäjä valloitti Krimin ja alkoi tukea Itä-Ukrainan kapinallisia. Rusin mukaan virallinen Suomi yllättyi.
– Ei tämä kerta kaikkiaan tullut meille kaikille yllätyksenä.
