Kremlin uskotaan käyttävän järeitä keinoja luodakseen epävakautta Slovakiassa ja Tshekin tasavallassa.
Aihetta käsiteltiin tällä viikolla Tallinnassa järjestetyssä kutsuseminaarissa, johon osallistui eturivin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijoita ja sotilasasiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Mitä Moskova haluaa?
Toiminnan poliittisena tavoitteena on murtaa Euroopan unionin yhtenäisyys ja edistää kohdemaiden kahdenvälistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Kansalaisten luottamusta maidensa poliittiseen järjestelmään pyritään horjuttamaan.
Talouden näkökulmasta Venäjän ensisijaisena pyrkimyksenä näyttää olevan Krimin haltuunoton ja Ukrainan sodan vuoksi asetettujen EU:n pakotteiden purkaminen.
Maita myös kannustetaan käynnistämään uusia ydinvoimahankkeita yhteistyössä venäläisen Rosatomin kanssa. Lisäksi Venäjä pyrkii turvaamaan asemansa niiden tärkeimpänä öljyn ja maakaasun toimittajana.
Sotilaallisesta näkökulmasta Venäjän keskeisenä tavoitteena on estää Naton pysyvien tukikohtien perustaminen maiden maaperälle ja ylläpitää niiden riippuvuutta venäläisestä sotatarviketeknologiasta. Asevoimien modernisointia pyritään viivyttämään vahvistamalla ääniä, joiden mukaan siihen ei ole vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa aihetta.
Käytössä laaja asearsenaali
Tavoitteidensa toteuttamiseksi Slovakiassa ja Tshekin tasavallassa Venäjä hyödyntää laajaa henkilösuhteiden verkostoa, jonka lonkeroiden arvioidaan ulottuvan molempien maiden poliittiseen eliittiin ja asevoimien huipulle.
Osa maiden tärkeimmistä energiayhtiöistä tekee erittäin tiivistä yhteistyötä venäläisyritysten kanssa, ja useilla vaikutusvaltaisilla liikemiehillä on arveluttaviksi katsottuja kytköksiä Venäjälle.
Kansalaisten mielipiteisiin Venäjä pyrkii asiantuntija-arvion mukaan vaikuttamaan levittämällä vääristeltyä tietoja ja suoranaisia valheita. Kanavien kirjo ulottuu sosiaalisesta mediasta julkisiin keskustelutilaisuuksiin, verkkosivustoihin ja aikakauslehtiin.
Viestien sisältö ei läheskään aina ole Venäjää avoimesti tukevaa, vaan lietsoo erilaisia salaliittoteorioita sekä kyseenalaistaa rajusti lännen politiikkaa ja arvoja.
Maat taistelevat Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä vastaan muun muassa tiedustelutoiminnan keinoin sekä hakemalla vaihtoehtoisia energialähteitä lännestä. Riippuvuutta venäläisistä energiantoimittajista onkin onnistuttu vähentämään. Myös puolustustarvikehankinnoissa maiden katse suuntautuu nyt aiempaa useammin Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin.
Kun Venäjän vaikutusvalta maiden talouteen ja energiahuoltoon ja asevoimiin on heikentynyt, sen toiminnan painopiste näyttää nyt siirtyneen entistä voimakkaammin informaatiosodankäyntiin. Yhä useampi tshekki ja slovakki näyttää ilmiötä tutkineen asiantuntijan mukaan lankeavan Venäjän syöttämän disinformaation pauloihin.
Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuksen keskuksen ICDS:n isännöimässä seminaarissa noudatettiin Chatham House -sääntöä, jonka mukaan tilaisuudessa saatu tieto on vapaasti käytettävissä puheenvuorojen käyttäjiä nimeämättä.
Toimittaja HEIKKI HAKALA.
Lue myös: Heidi Hautala varoittaa Venäjä-liennytyksestä – ”Hintana voi olla Ukraina”
