Hankkeessa tutkitaan muun muassa petovahinkojen vähentämistä ja ehkäisyä, petojen tappamien porojen määrää sekä porojen kuntoa paliskunnissa, joissa ahmavahinkoja tapahtuu eniten.
Ajankohtaiset tiedot petojen tappamista poroista pyritään saamaan pilottikäytössä olevasta riistavahinkorekisteristä ja maastotarkastuksia suorittavilta maaseutusihteereiltä ja -päälliköiltä. Maastossa aineistoja keräävät RKTL:n edustajan lisäksi virallisissa petovahinkotarkastuksissa mukana olevat riistanhoitoyhdistysten kokeneet henkilöt.
Tutkimuksessa pyritään keräämään runsaasti näytteitä eri puolilta tutkittavia paliskuntia. Samalla kerätään myös ahmojen ulostenäytteitä DNA-määrityksiä varten. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen lisäksi tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa myös ahmoista ja niiden määrästä.
Viime vuosina petojen aiheuttamat porovahingot ovat lisääntyneet koko poronhoitoalueella. Eniten petojen tappamia poroja on löydetty Norjan ja Venäjän rajalla olevissa paliskunnissa. Ahmoja on tavattu eniten pohjoisessa tunturialueen paliskunnissa, mutta viime vuosina runsaasti myös Kainuussa. Myös ahmavahingot ovat keskittyneet näille alueille.
Vuosina 2010 ja 2011 ahmojen tappamia poroja löytyi keskimäärin 1 300. Vuonna 2012 ahma tappoi 2 800 poroa ja viime vuonna ennätysmäärän eli lähes 3 600 poroa. Ahman osuus kaikista suurpetojen aiheuttamista porovahingoista oli viime vuonna 68 prosenttia. Eniten ahman aiheuttamia porovahinkoja on ollut Käsivarren, Näkkälän, Paistunturin, Muotkatunturin, Sallivaaran ja Pohjois-Sallan paliskunnissa.
