Katsauksessa esitellään myös hyviä käytäntöjä, joilla maahantulijoiden joutumista rikoksen uhriksi tai rikoksiin syyllistymistä voidaan ehkäistä. Neuvoston mukaan keskeistä on maahanmuuttajien ottaminen mukaan työhön.
Tuoreeseen rikoksentorjuntakatsaukseen on kerätty tietoja maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista rikosten uhreina ja tekijöinä sekä keinoja vähentää rikollisuusriskejä.
Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kuuleminen on rikosten ehkäisyssä tärkeää, sillä heillä voi olla hyviä keinoja omien yhteisöjensä rikosten, rikoksen pelon ja uhriksi joutumisen estämiseksi.
Turvallisuudentunnetta voidaan parantaa neuvoston mukaan yhteisöjä vahvistamalla. Esimerkiksi oikeusministeriön Trust-hanke edistää hyviä väestösuhteita.
– Maahanmuuttajat on tärkeä ottaa osaksi yhteisöä, sillä yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuutta ja vähentää turvattomuuden kokemista. Usein on hyödyllistä ottaa Suomeen aikaisemmin saapuneet maahanmuuttajat mukaan uusien tulijoiden kotouttamiseen ja rikosten ehkäisyn hankkeisiin.
Rikoksentorjuntaneuvosto painottaa, että maahanmuutto on osa yhteiskunnan kehitystä eikä hetken ongelma, joka pitää korjata. Tästä syystä toimiviksi havaittuja käytäntöjä pitää selvittää ja levittää.
– Lupaavien toimintamuotojen vaikuttavuutta on tärkeä tutkia ja yhtä tärkeää on koota jo olemassa olevaa arviointitietoa Suomesta ja muualta. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi turvapaikanhakijalasten ja nuorten kiinnittymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä koulun ja muiden yhteiskunnan instituutioiden tarjoamista turvaverkoista.
Tällä hetkellä olisi tärkeää kehittää keinoja ehkäistä yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden joutumista seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja tutkia näiden keinojen vaikuttavuutta.
– Maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti ja ottaa heidät mahdollisimman nopeasti osaksi yhteiskuntaa. Heille tulee antaa mahdollisuus koulun käyntiin, opiskeluun ja työelämään. Useilla on jo maahan tullessaan korkeakoulututkinto tai käden taidot, mitkä tulisi hyödyntää välittömästi. Useiden kuukausien oleskelu ilman varmuutta tulevasta aiheuttaa turhautumista ja silloin ollaan vaaran lähteillä ajautua ei-toivottuun käyttäytymiseen, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, ma. johtava kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski toteaa.
Työskentely vastaanottokeskuksissa turvallista
Rikoksentorjuntaneuvosto ja Maahanmuuttovirasto toteuttivat toukokuussa 2016 turvallisuuskyselyn vastaanottokeskusten henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi lähes 900 työntekijää. Kyselyssä selvitettiin vastaajien kokemuksia keskuksessa työskentelyn ja asumisen turvallisuudesta.
Yleisesti ottaen vastaajat kokivat työskentelyn vastaanottokeskuksissa turvalliseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei ollut pelännyt joutuvansa väkivallan kohteeksi työssään viimeisen 12 kuukauden aikana.
Väkivaltaa tai uhkailua oli kokenut kaksi viidestä vastaajasta, mutta vakavat väkivalta- ja uhkailutilanteet olivat harvinaisia. Uhkailija tai väkivallan tekijä oli yleensä asukas. Vastaanottokeskusten työntekijöiden kokemukset väkivalta- ja uhkatilanteista olivat jokseenkin samalla tasolla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa yleisesti.
Vastaanottokeskuksissa oli kyselyn mukaan jonkin verran asukkaiden keskinäisiä ristiriitoja ja häiriökäyttäytymistä, mutta vain harvat vastaajat pitivät sitä suurena ongelmana. Tärkeä turvatoimi on riittävän ja mielekkään toiminnan järjestäminen asukkaille. Suurimmat uhat vastaanottokeskuksen turvallisuuteen tulivat ympäristön taholta ja ne kohdistuvat asukkaisiin, ei työntekijöihin.
Viidesosa vastaajista koki, että ulkopuolisten keskusten asukkaisiin kohdistama häiriökäyttäytyminen oli melko vakava tai vakava ongelma. Konkreettisia uhkatilanteita olivat tuhopoltot ja keskuksen omaisuuden vahingoittaminen.
Neljäsosa vastaajista arvioi lähiseudun asukkaiden olevan huolissaan keskuksen asukkaiden mahdollisesta häiriökäyttäytymisestä ja rikoksista. Huolien kuuntelemiseen ja purkamiseen olikin joillain vastaanottokeskuspaikkakunnilla ryhdytty eri tavoin.
