Ensi vuoden talousarviossa rauhanjärjestöiltä on poistettu valtionavut. Ensi vuoden rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo käyttää siirtomäärärahoja. Vuoden 2017 rahoituksen taso, samoin kuin valtion tuen jatko ensi vuoden jälkeen ovat kuitenkin vielä auki.
Rauhanjärjestöjen yhteisen tiedotteen mukaan ”leikkausten vaikutus järjestöjen työhön olisi dramaattinen”.
– Rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei onnistu yksinomaan valtion toimin. Valtion ohella tarvitaan näiden tavoitteiden puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä sekä valtion taloudellista tukea järjestöille, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa.
– Mikäli edes promille näistä varoista käytettäisiin aseiden sijaan rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet, esittää Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoesityksen mukaan hallituksen tavoitteena on ”edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa”.
Rauhanjärjestöjen yhteisen julkilausuman mukaan edellä mainittujen tavoitteiden ”uskottavuus on kuitenkin kyseenalainen, kun tiedetään tehdyt leikkaukset kehitysyhteistyöhön sekä rauhan- ja ihmisoikeustyön rahoituksen epävarmuus”.
Yhteisen julkilausuman ovat allekirjoittaneet Aseistakieltäytyjäliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Naiset Rauhan Puolesta, PAND – Taiteilijat Rauhan Puolesta, Rauhankasvatusinstituutti, Sadankomitea, Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan sekä WILPF.
