Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö aikovat osoittaa tähän työhön resursseja. Työ on osa kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa. Lisäksi TEM on käynnistänyt selvityksen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa haittaavasta sääntelystä ja sen muutostarpeista.
– Suomen tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä. Tässä kokonaisuudessa kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli, Laura Räty kertoo tiedotteessaan.
Ministerin mukaan lääketutkimuksista hyötyy potilaiden ja terveydenhuollon lisäksi kansantalous laajemminkin. Räty viittaa suorien sijoitusten lisäksi muun muassa tutkijoiden ja lääkärien osaamisen vahvistumiseen eli aineettoman pääoman kasvuun.
– Lääketeollisuus investoi Euroopassa 30 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Meidän ei kannata päästää osaamista valumaan maailmalle, kun meillä on mahdollisuus saada aiempaa suurempi osuus lääketutkimukseen käytettävistä investoinneista Suomeen. On myös hyvä muistaa, että tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa, toteaa Räty.
Hänen mukaansa kannustava toimintaympäristö on yksi keskeisimmistä tekijöistä investointien lisäämiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin.
– Osaamista ja ymmärrystä meillä on, nyt on aika saada eri osapuolten välinen yhteistyö toimimaan suomalaisen potilaan ja terveydenhuollon eduksi. Esimerkiksi sote-alan lainsäädäntöä uudistettaessa on otettava tutkimusedellytykset huomioon. Lisäksi lääkäreillä ja hoitajilla terveydenhuollossa on oltava aikaa tehdä lääketutkimusta, Räty sanoo.
Suomen kilpailukyvyn selkeimmät vahvuudet löytyvät merkittävästä osaamispohjasta, verkottuneesta tutkijakaartista, kilpailukykyisistä rekistereistä ja biopankeista sekä kyvystä yhdistää muun muassa farmakologista, lääketieteellistä ja terveysteknologista osaamista.
