Eduskunnan perjantain täysistunnossa käsiteltiin valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta eduskuntavaalien 2015 rahoituksen valvonnasta.
Kertomuksen esitellyt Maarit Feldt-Ranta (sd.) sanoi ”vuoden 2008 tapahtumien” eli vaalirahakohun jälkeen tapahtuneen paljon hyvää ja kansalaisten luottamusta palautetun.
Feldt-Ranta esitti yhä jäljellä olevien epäkohtien ja ehdokasasettelun epätasa-arvoisuuden uhan vuoksi keskustelua tukikatosta. Hänen mielestään tulisi pohtia ”ehdokaskohtaisille tukisummille jonkun tyyppisiä kattoja”.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz huomautti, ettei asia ole ihan näin yksiselitteinen. Rahoitusta hankkimaan pystyvät ovat paremmassa asemassa, mutta uusi ehdokas ei hevin pysty kilpailemaan tasavertaisesti ”vahvan julkisen uran” eli televisiossa tai muuten julkisuudessa olleen ehdokkaan kanssa.
– Tässä mielessä kampanjakaton asettaminen suosii eräällä tavoin näitä julkisuudesta tuttuja ehdokkaita, Ben Zyskowicz sanoi.
Zyskowicz ei kuitenkaan sano ehdottomasti kampanjakatolle ”ei”. Hän sanoi kampanjakustannusten hirvittävän itseäänkin.
Perussuomalaisten Mika Niikon mukaan tärkeä havainto on, että ehdokkaan on hyvin helppo jättää ilmoittamatta vapaaehtoistyönä tulleita ei-rahallisia tukia.
– Jos katto tehdään, se johtaa piilotettuun vaalikampanjatukeen, Niikko sanoi.
– Väitän että yli puolet (vaalirahasotkusta) jäi aikanaan selvittämättä.
Niikko kysyi, ovatko esimerkiksi sosialidemokraatit valmiita luopumaan verovarojen käyttämisestä vaalikamppailussa kuten ammattijärjestöiltä saadusta tuesta, tiloista ja autoista.
Maarit Feldt-Ranta ja Maria Tolppanen (ps.) toivoivat kattoa ulkopuoliselle rahoitukselle. Zyskowicz huomautti, että sellainen on säädetty jo.
– Tällä on juuri pyritty siihen, että massiiviset tuet eivät enää ole mahdollisia.
Vihreiden Satu Hassi halusi vaalirahailmoitukseen tilintekovelvollisuutta kampanjan osista.
Sdp:n Pia Viitasen mukaan kansanvalta on tärkeämpi kuin rahan valta. Hän toivoi monen muun edustajan tavoin kampanjakattoa.
Kokoomuksen Pauli Kiurun mielestä sarkastisesti ”kampanjakatto olisi yksi pakkolaki lisää”. Hän ei nähnyt perusteita rajoittaa oman rahan käyttämisen ylärajaa.
Yhtä paljon
Perussuomalaisten Simon Elo totesi huumorilla, että lopputuloksen tasa-arvo merkitsisi kaikille puolueille yhtä monta kansanedustajaa. Ben Zyskowicz huusi väliin, että edustajat olisivat myös samannäköisiä.
Simon Elo kannatti pakollista ennakkoilmoitusta ja esimerkiksi eduskuntavaalien 60 000 euron kattoa.
Kokoomuksen Eero Lehti ihmetteli, paljonkohan asiassa todellisuudessa liikkuu rahaa johon verottaja ei ole päässyt lainkaan osalliseksi. Vapaaehtoistyön muuttuminen työpanokseksi ja sen jääminen laskelmien ulkopuolelle on hänen mielestään ”erittäin arveluttava ja näköjään yleisesti hyväksytty tapa välttää veroja”.
Keskustan Hannu Hoskosen mielestä nykyinen vaalirahoitusjärjestelmä on erittäin hyvä ja kohtuullisen avoin. Jos yrittää olla hurskaampi, tie vie hänen mukaansa umpikujaan.
– Tämä maailma on mennyt tällaiseksi ja sillä sipuli.
Keskustan Hanna Kosonen huomautti, ettei katon tule olla kaikkialla vaalipiireissä sama.
Perussuomalaisten Mika Raatikainen totesi eduskunnan tarkastusvaliokunnassa puhutun paljonkin Eero Lehden esiin tuomasta asiasta.
– Itselleni tuli mieleen se, että kuten Lehtikin, niin käytämme käsittääkseni lähinnä omia rahojamme (vaaleissa) eikä muiden rahoja. Voitaisiinko miettiä, että tämähän on tavallaan tulonhankkimiskustannusta – voisiko niitä saada vähennyksiin, niin ehkä ihmiset käyttäisivät enemmän omia rahojaan kuin muiden rahoja, Mika Raatikainen sanoi.
