Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä keinot liikuttavat väestöä parhaiten.
Kaikkein suurin kustannusvaikuttavuus väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä oli kävelyväylillä. Seuraavaksi tulivat pyörätiet ja koulujen terveyskasvatusohjelmat.
Väestötasolla, esimerkiksi kunnissa, liikunnan lisäämisen kustannusvaikuttavuutta on tutkittu toistaiseksi erittäin vähän sekä Suomessa että maailmalla. Sen sijaan yksilötason tutkimuksia liikunnan vaikutuksista löytyy runsaasti.
Tutkija Virpi Kuvaja-Köllnerin mukaan väestötasoa koskeva tieto liikunnan lisäämisen kustannusvaikuttavuudesta olisi kuitenkin hyödyllistä poliittisessa päätöksenteossa.
– Vaikka terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen budjetit ovat tiukalla, olisi taloudellisesti kannattavaa lisätä väestön liikunta-aktiivisuutta tekemällä muutoksia rakennettuun ympäristöön, hän sanoo.
Tutkimusartikkeli on julkaistu American Journal of Health Promotion –tiedelehdessä.
