Vaatimukset olisivat tehtäväkohtaisia. Elleivät vaatimukset täyttyisi, reserviläinen tai kantahenkilökuntaan kuuluva voitaisiin siirtää pois nykyisestä sodan ajan tehtävästään.
Puolustusvoimien johtavan liikuntapäällikkö Harri Kosken mukaan nyt käydään läpi koko ketju varusmiespalvelusta ja kutsunnoista lähtien.
– Yritämme määritellä minimivaatimuksia tarkemmin ja tehdä selväksi, että tiettyihin tehtäviin valitaan tietyn fyysisen kunnon omaavat henkilöt. Idea on, että valitsemme kansastamme parhaat tyypit oikeille paikoille. Sisäistä valintamenettelyä tarkennetaan, Koski kertoo.
Kosken mukaan kuntomäärityksistä saadaan jonkinlaisia linjauksia jo tämän vuoden lopulla. Vuoden 2017 aikana olisi tarkoitus ottaa vaatimukset käyttöön ja osittaiseen kokeiluun.
Samalla mietitään, edellyttääkö järjestelmän käyttöönotto keppiä tai porkkanaa. Kantahenkilökunnan motivointiin on mietitty palkkausta ja pääsyä mielekkäämpiin tehtäviin.
Tällä hetkellä reserviläisten valikoituminen eri tehtäviin tapahtuu Harri Kosken mukaan karrikoidusti aakkosjärjestyksen ja syntymäajan mukaan. Minimikuntorajojen asettaminen eri tehtäville on vaikeaa. Apuna käytetään reserviläisten toimintakykyä mittaavia tutkimuksia, joita puolustusvoimissa on tehty vuosikymmeniä.
Viimeisin reserviläisten kuntoa ja toimintakykyä mittaava tutkimus julkistettiin perjantaina. Niiden mukaan reserviläisten kunto on pysynyt suurin piirtein samana. Positiivista on, että kunnon heikkenemisen trendi näyttää katkenneen.
