Tutkijat eivät tiedä mistä yhteys johtuu, mutta samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat kymmenentuhannen 42–81-vuotiaan kymmenvuotiseen seurantaan. Osallistujilta kyseltiin yöunien pituudesta tutkimuksen alussa sekä neljä vuotta myöhemmin. Seurannan aikana aivohalvauksen sai 350 osallistujaa.
Tutkijat huomioivat analyysissaan monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkittavien iän ja sukupuolen, mutta ne eivät selittäneet pitkiin yöuniin liittyvää aivohalvausriskiä. Yli kahdeksantuntisia yöunia nukkuvat sairastuivat noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin 6–8 tuntisia yöunia nukkuvat.
Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kertoivat nukkuvansa pitkiä yöunia tutkimuksen alussa sekä neljä vuotta myöhemmin toistetuissa kyselyissä.
Heitäkin suuremmassa sairastumisvaarassa olivat kuitenkin lyhytuniset osallistujat, jotka tutkimuksen aikana alkoivat nukkua yli kahdeksantuntisia yöunia.
Varmistaakseen tuloksensa tutkijat tekivät myös meta-analyysitutkimuksen, jossa he yhdistivät yhdentoista tutkimuksen ja 560 000 potilaan tiedot. Analyysi tuki varsinaisen tutkimuksen havaintoja.
Yhdessä tulokset viittaavat vahvasti siihen, että pitkien yöunien ja aivohalvausriskin välillä on yhteys, mutta tieto ei vielä riitä osoittamaan, mistä tuo yhteys tarkalleen johtuu.
– Pitkäunisuus saattaa siis yhtä hyvin olla varhainen aivohalvausriskin ilmentymä tai osa aivohalvauksia aiheuttavia prosesseja, tutkimus summaa.
Tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä ja niistä kertoi Uutispalvelu Duodecim.
