Kevan pilottiprojektissa työnantajat etsivät ne työntekijät, joille oli kertynyt 150 sairauslomapäivää. Työnantaja tiedusteli työntekijältä, voiko hänet ohjata Kevan ammatillisen kuntoutuksen arvioitavaksi. Lähes kaikki, joille tätä palvelua tarjottiin, lähtivät mukaan selvittämään mahdollisuuksiaan palata töihin ammatillisen kuntoutuksen avulla. Mukana on ollut yli 200 työntekijää.
Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroosin mukaan tulokset ovat olleet myönteisiä. Ammatillisen kuntoutuksen keinot, joita ovat muun muassa työkokeilu ja uudelleenkoulutus, ovat alkaneet aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, ja sairauspoissaolot ovat lyhentyneet.
– Työntekijöillä on ollut selkeä halu palata työelämään mahdollisimman pian.
Kuntoutusselvittelyä ryhdyttiin kokeilemaan, koska monen suuren kuntatyönantajan yhteys työntekijään voi pitkän sairausloman aikana katketa. Jos yhteyttä ei ole, moni työntekijä tekee vuoden sairauspoissaolon jälkeen työkyvyttömyyseläkehakemuksen.
Jos hakemus hyväksytään, työnantajan maksettavaksi tulee kallis varhaiseläkemenoperusteinen maksu. Työntekijän eläke taas jää pysyvästi pienemmäksi kuin jos hän olisi jatkanut töissä.
HUSin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri kertoo, että selvittely on vaatinut työtä, mutta sen myötä on voitu kehittää sisäisiä toimintatapoja pitkittyvien sairauspoissaolojen hallintaan.
– Esimerkiksi tänä vuonna HUSissa on otettu käyttöön sähköpostiviesti, joka hälyttää esimiestä kun hänen alaisena on ollut pois töistä 30 päivää. Esimiestä muistutetaan näin varhaisesta puuttumisesta sairauspoissaoloihin, Sonkeri kertoo.
