Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen pisteiden keskiarvo oli yhdeksänneksi korkein.
Ongelmanratkaisu on Pisassa uusi sisältöalue, eikä vertailukohtaa aiempaan tulokseen ole. Suomessa Pisa 2012 -tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Nyt julkistettujen tulosten mukaan suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 523, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500 pistettä.
OECD-maista Suomen edellä olivat Etelä-Korea (561), Japani (552) ja Kanada (526). Lisäksi OECD:n ulkopuolisista maista Singapore ja kaikki Kiinan osallistuneet alueet Macao, Hongkong ja Shanghai sekä Taiwan menestyivät Suomea paremmin.
Kiuru huolissaan tasa-arvoisuudesta
Ongelmanratkaisutaidon tarkempaa tarkastelua varten oppilaat jaettiin pistemäärien perusteella seitsemälle suoritustasolle. Suomessa korkeimmalle suoritustasolle ylsi neljä prosenttia oppilaista, kun vastaava luku OECD-maissa oli kolme prosenttia.
Opetusministeri Krista Kiurun (sdp) mielestä huoli peruskoulun tasa-arvoisuudesta on kuitenkin mitä ajankohtaisin. Tutkimuksen mukaan lähes joka seitsemäs nuori ei saavuta riittäviä tietoja ja taitoja yhteiskunnassa toimimiseen.
– Tulokset osoittavat miten tärkeä ja ajankohtainen käynnistynyt työ peruskoulun kehittämiseksi on, Kiuru arvioi opetusministeriön tiedotteessa.
Pojat menestyivät tyttöjä paremmin ongelmanratkaisutaidoissa osallistujamaissa keskimäärin. Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.
Kiurun uskoo, että erityisesti opetuksen ja oppimisen tapojen muutoksella ja monipuolistamisella voisi olla poikien menestystä tukeva vaikutus.
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa. Suomessa kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 526 pistettä, kun toisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä.
Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin.
Sinnikyydellä tuloksiin
Suomessa oppilaan sinnikkyydellä ratkaista ongelma oli suuri yhteys tuloksiin. Se oli vertailumaiden voimakkain ja kaksi kertaa niin suuri kuin OECD-maissa keskimäärin. Onnistuneella sinnikkyyteen kannustamisella olisi opetusministeriön mielestä Suomessa erityisen suuri merkitys ongelmaratkaisun taitojen vahvistamisessa.
Kyselyn avulla arvioitiin myös sitä, kuinka avoimin mielin oppilaat yleensä suhtautuvat erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Avoin mielen yhteys ongelmaratkaisutaitoon oli Suomessa voimakkaampi kuin missään muussa maassa.
Myös oppilaan sosioekonominen tausta oli yhteydessä menestymiseen ongelmanratkaisussa. Yhteys on Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin ongelmanratkaisussa vähäisempi kuin Pisan muilla sisältöalueilla.
Ongelmanratkaisutehtäviin vastatessaan oppilaat käyttivät ensimmäisen kerran tietokoneita. Tehtävät edustivat erilaisia arkielämän tilanteita. Ne eivät liittyneet suoraan mihinkään kouluaineeseen.
Ongelmanratkaisutaitojen arvioinnissa oli Suomesta mukana 311 koulua ja yhteensä 3685 oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita otokseen sisältyi 469.
