Verkkouutiset

”Pirulla ei ole missään muualla niin kiire” – näin pappi laitetaan nalkkiin 2-3 vuodeksi

Kansanedustaja-rovastin mukaan kirkkoherran vaalissa "ihmismielen raadollisimmat puolet pääsevät usein valloilleen".
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– On sanottu, että pirulla ei ole missään niin kiire kuin kirkkoherran vaalissa ja perinnönjaossa. Mene ja tiedä. Mutta todellisuudessa kyllä hyvin usein kirkkoherran vaalit ovat pitkiä ja raastavia prosesseja, kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) totesi eduskuntapuheessaan.

Kimmo Kivelä on rovasti, entinen Vehmersalmen kirkkoherra ja sittemmin Järvi-Kuopion seurakunnan kappalainen.

Eduskunta käsitteli torstaina kirkkolain muuttamista. Hallituksen esitys muuttaa lakia niin, että kirkkoherranvaali voitaisiin tehdä myös ilman ehdollepanoa ja välillisenä, jolloin vaalin toimittaisi kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto.

Kivelän mukaan kirkkoherran valintaprosessi on hakijoille ja heidän läheisilleen usein monella tapaa myös piinaava ja kuluttava.

– Eikä vältytä siltäkään, että vaaliprosessin aikana ihmismielen raadollisimmat puolet pääsevät usein valloilleen. Pitkän hakuprosessin aikana hakija ei esimerkiksi voi hakea toista avoinna olevaa kirkkoherran virkaa, Kivelä sanoi.

– Pahimmillaan kirkkoherran virkaa hakeneen paperit voivat olla nalkissa kaksi-kolme vuotta, mikäli ehdollepanosta valitetaan ja käydään koko proseduuri läpi oikaisuvaatimuksesta hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kovin kapea joukko

– Kansanvaali on demokratiaa ja demokratia sopisi kirkkoonkin. Kansanvaali ei kuitenkaan itsessään takaa, että virkaan tulisi valituksi automaattisesti sellainen henkilö, jolla on parhaat edellytykset hoitaa virkaa menestyksellisesti. Päinvastoin, jotkut menestyksellisen viranhoidon kannalta epäadekvaatit tekijät saattavat muodostua ratkaiseviksi henkilöä valittaessa, Kimmo Kivelä huomautti.

Välillisessä vaalissa taas valinnan tekee hänen mukaansa ”kovin kapea joukko”.

Kivelän mielestä entistä enemmän asioita olisi suotavaa siirtää laista kirkkojärjestyksen puolelle, jolloin asiasta päättävät kirkon elimet. Kirkkolaki taas ”voisi luoda suuret linjat kirkon ja valtion suhteisiin”.

– En malta tässä yhteydessä olla sanomatta, millaista täydellistä asiantuntemattomuutta edustavat usein kuullut puheet valtionkirkosta. Sellaistahan meillä ei todellakaan Suomessa ole, Kimmo Kivelä sanoi.

Hän lainasi kirjailija T.S. Eliotia, jonka mukaan ”jos kirkon ja valtion suhteet ovat hyvät, on kirkossa jotain vikaa. Jos kirkon ja valtion suhteet ovat huonot, on valtiossa jotain vikaa”.

– Toinen paljon viljelty asiantuntemattomuus on puhua luterilaisesta työmoraalista, mutta se nyt on sitten toisen saarnan ja epistolan paikka.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)