Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että vaikka Suomea pidetään tasa-arvon edelläkävijämaana, naisten ja äitien asema työmarkkinoilla on heikompi kuin miesten. Suomessa kotihoidontuella lasta hoitavista 94 prosenttia on naisia.
Pelkosen mukaan myös kulttuuri ja aiemmilta sukupolvilta opittu asennoituminen vaikuttavat.
”Myös ajattelutapamme työelämään on vanhentunut. ’Joko olet töissä tai sitten et’ -ajattelumalli ei vastaa nykypäivää. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti vähemmän töissä osa-aikaisesti. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat äidit ovat vaarassa pudota kokonaan vaativilta työmarkkinoilta. Tämä ei ole vanhempien syytä, vaan järjestelmämme”, Pelkonen sanoo.
Perhevapaajärjestelmän ongelmat tunnetaan, mutta Pelkosen mukaan mitään konkreettista sen korjaamiseksi ei ole tapahtunut. Ideoiden puutteesta uudistus ei hänen mukaansa ole kiinni, sillä erilaisia perhevapaamalleja on ollut esillä jo vuosikausia.
Kokoomuksen perhevapaamallissa perhevapaat koostuvat äidille maksettavasta odotusrahasta (5 viikkoa), vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta sekä kuuden kuukauden mittaisesta perhevapaasta, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla. vanhempainrahan (3 kk + 3 kk + 6 kk) lisäksi maksettava kuuden kuukauden hoitoraha voidaan jakaa vanhempien kesken perheen parhaaksi katsomalla tavalla.
Pelkosen mukaan yritysten yksi kilpailuvaltti houkutella työvoimaa tulevaisuudessa on tarjota joustavat työajat, osa-aikaisen työskentelyn sekä etätyömahdollisuudet vanhemmille.
”Erityisen tärkeää on luoda perheystävällisiä työpaikkoja, missä työnantaja mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Näillä keinoin järjestelmä tulee mukautumaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä ihmiset joutuvat mukautumaan järjestelmään”, Pelkonen sanoo.
