Jo puolet valtakunnallisen peliongelmissa auttavan palvelun Peluurin kohtaamista ongelmista liittyy nettipelaamiseen. Ongelmat myös kärjistyvät netissä nopeasti.
– Esimerkiksi pelaamisesta johtuvia rikoksia tulee esille tänä päivänä huomattavasti useammin kuin alkuvuosina, kertoo Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula.
Peluurin auttava puhelin vastasi 1 300 peliaiheiseen puheluun viime vuonna. Peli poikki-verkkoterapiaohjelman suoritti 133 asiakasta.
Viime vuosina Peluurissa on Pajulan mukaan kohdattu myös digitaaliseen viihdepelaamiseen – eli muuhun kuin rahapelaamiseen netissä, pelikonsolilla tai kännykällä – liittyvät haitat.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelaa digipelejä. Digipelaamisen nopea kasvu näkyy ongelmina osalla pelaajakunnasta ja heidän läheisistään. Nykyisellään Peluurilla ei ole rahoitusta digipelaajien tukemiseen. Avunhakijoita ei kuitenkaan käännytetä pois.
Pajulan mukaan digipelaamisen haitoista ei vielä osata keskustella neutraalisti, ratkaisuja hakien. Haitat myös leimataan helposti oireeksi yksilön muista ongelmista.
– Pelkkä ehkäisevä työ ja kulttuurikasvatus eivät riitä digipeliongelmien ratkomiseen, vaan lisäksi tarvitaan korjaavia toimia ja hoitoa, Mari Pajula sanoo.
Pajulan mukaan rahapelaamisen haitoista osataan nykyään keskustella.
– Peliteollisuus, auttajat, tutkijat ja usein jo rahapeliaktiivitkin mahtuvat saman pöydän ääreen. Digipelaamisen puolella tämä keskustelu on vasta alkamassa, hän sanoo.
Lue myös: Rahapelien haittariskien arviointi halutaan pysyväksi
