SAK asetti maanantaina ehdoksi työmarkkinasopimukseen osallistumiselle, että paikallisen sopimisen lisääminen toteutetaan työehtosopimusten eikä lainsäädännön kautta. Samaa ovat esittäneet myös muut palkansaajajärjestöt.
– Työ- ja elinkeinoministeriön asettamalla työryhmällä on toimeksianto tehdä sellaisia lainsäädäntömuutoksia, joilla paikallista sopimista voidaan lisätä ja sen mukaan toimitaan, Janne Makkula sanoo Verkkouutisille.
Makkula istuu itse mainitsemassaan hallituksen asettamassa työryhmässä, joka valmistelee lainsäädäntömuutoksia, joilla paikallista sopimista edistetään. Myös SAK ja muut työmarkkinajärjestöt ovat työryhmässä edustettuina.
Makkula huomauttaa, että historiallisesti näytöt ovat olleet huonot sen suhteen, että paikallista sopimista pystyttäisiin laajamittaisesti työehtosopimuksilla edistämään.
Samasta syystä pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti sisällyttää hallitusohjelmaan kirjauksen, jonka mukaan ”hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa, sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa”.
Makkulan mukaan laki on ainut, jolla voidaan varmistaa se, että työpaikoilla on mahdollisuus sopia laajemmin paikallisesti.
– Ketään ei olla pakottamassa sopimiseen, vaan sopiminen edellyttää sitä, että työpaikan osapuolilla on aito halu yhdessä katsoa työehtosopimuksesta poikkeavia ratkaisuja. Laissa annettaisiin mahdollisuudet, kun nyt ei ole käytännössä sitä työehtosopimusten kautta onnistuttu tekemään, Makkula sanoo.
Samalla mahdollisuus paikalliseen sopimiseen laajennettaisiin myös järjestäytymättömien yritysten kenttään, jotka eivät kuulu mihinkään työnantajaliittoon. Nykyisellään laki estää järjestäytymättömiä työnantajia sopimasta paikallisesti, vaikka työehtosopimus antaisi siihen alan järjestäytyneille yrityksille mahdollisuuden. Ilman lakimuutosta paikallisen sopimisen mahdollisuutta ei voisi avata järjestäytymättömille työnantajille.
Makkula huomauttaa, että lainsäädäntömuutoksia tarvitaan myös järjestäytynyttä työnantajakenttää koskien, koska toistaiseksi tesseissä mahdollisuuksia sopimiseen ei juuri ole.
– Se ei myöskään tekisi työehtosopimuksia tyhjiksi.
– Työehtosopimus on lähtökohta ja jos ei synny paikallista sopimusta, mennään tessin mukaan. Ja jos syntyy, noudatetaan paikallista sopimusta. Tes on aina ensisijainen, Makkula sanoo.
Hallituksen toimeksiannon mukaisesti työryhmä käsittelee myös niin sanottuja kriisilausekkeita, jotka mahdollistaisivat työehtosopimuksista poikkeamisen paikallisesti, jos tietyt edellytykset täyttyvät ja vaihtoehtona olisi työntekijöiden irtisanominen.
Makkula huomauttaa, että paikallisen sopimisen avaaminen pelkästään kriisitilanteisiin ei ole looginen ajattelumalli.
– Meidän logiikka on ollut, että normaaliolosuhteissa pitäisi mahdollistaa laajasti yhteisesti sopiminen poiketa työehtosopimuksesta, koska sillä tavalla voidaan parhaimmillaan välttää, ettei jouduta taloudellisiin vaikeuksiin.
Makkula huomauttaa, että globaali kilpailu edellyttää työmarkkinoiden rakenteiden joustavoittamista ja ainoa mahdollisuus siihen on paikallisen sopimisen lisääminen.
– Työryhmällä on nyt toimeksianto ja hallituksella on oma ohjelmansa ja yhteiskuntasopimusneuvottelut liittyvät kilpailukykypaketin korvaamiseen ja näin se on hallitusohjelmassa ja tästä pitäisi nyt tiukasti pitää kiinni, Makkula sanoo.
