– En usko, että kukaan on ajatellut, että tämä (alkoholilain uudistus) jotenkin vähentäisi haittoja. Ei kai siitä ole ollut kyse. Ilman muuta haitat tulevat kasvamaan, johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolta toteaa Verkkouutisille.
Esimerkiksi eduskunnan sivuilla todetaan uudistuksesta kuitenkin, että sillä ”pyritään sekä alkoholihaittojen vähentämiseen että elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen”.
Alkoholitutkija Peter Eriksson ja Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho arvostelivat alkoholilain uudistusta torstaina Helsingin Sanomissa.
Uudistuksessa muun muassa sallitaan nykyistä vahvempien oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siiderien myynti ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alhon ja Erikssonin mukaan uudistus tulee lisäämään alkoholin kulutusta ja näin ollen myös haittoja.
Kari Paaso korostaa, että lain vaikutuksia arvioidaan tarkasti.
– Hallitus on asettanut vaikutusarviointineuvoston katsomaan, että arvioinnit tehdään mahdollisimman hyvin. Tässä sitten nähdään, miten uudistuksen kanssa voi ennakolta arvioiden käydä.
Paaso muistuttaa, että uudistuksessa on kyse poliittisesta päätöksestä, jonka virkamiehet toteuttavat.
– Ei ole minun asiani miettiä pitäisikö sitä tehdä vai ei. Virkamiehet panevat kättä lippaan ja tekevät, miten poliitikot päättävät.
Poikkeuksellinen suhtautuminen
Peter Eriksson vertasi tekeillä olevaa uudistusta vuoden 2004 alkoholiveropäätökseen. Silloin alkoholiveroa pudotettiin 30 prosenttia ja alkoholin kulutus ja haitat lisääntyivät.
Kari Paaso ei ollut mukana tekemässä veromuutosta. Hän muistelee kuitenkin, että vaikutusarvioinnissa katsottiin tuolloin alkoholiveron alentamisen lisäävän vuosittaisia alkoholikuolemia 600:lla ja synnyttävän Suomeen 200 000 uutta suurkuluttajaa.
– Jälkikäteen todettiin, että tämä piti myös paikkansa.
Paason mukaan alkoholin sääntelyyn suhtautuminen on poikkeuksellista.
– Aika harva muu esitys, jossa arvioidaan, että tämän lain seurauksena tulee kuolemaan 600 ihmistä vuodessa lisää, otettaisiin taputuksin vastaan.
Hänen mukaansa on vielä aikaista arvioida, voidaanko uudistusta verrata vuoden 2004 veromuutokseen.
– En osaa sanoa, voiko vaikutus olla niin jyrkkä.
Lakimuutoksen seurauksia arvioidaan Kari Paason mukaan kokonaispakettina, johon kuuluvat terveysnäkökohtien lisäksi myös esimerkiksi vaikutukset elinkeinoelämään, työllisyyteen ja Viron matkailuunkin.
– Sitä en usko, että kukaan on lähtenyt siitä, että tämä jotenkin yleisesti vähentäisi haittoja. On ilman muuta selvä, että kun saatavuutta lisätään niin merkittävästi, on sillä tietysti haittavaikutuksiakin.
Eduskunnalle keväällä
Alkoholilain uudistuksen etenemistahtia on arvosteltu julkisuudessa. Joidenkin kriitikoiden mukaan verkkainen valmistelu vaikuttaa jopa tahalliselta.
Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen, Elina Lepomäki, Outi Mäkelä ja Sinuhe Wallinheimo jättivät asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen elokuussa.
Kari Paaso kiistää väitteet siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi hidastellut lain valmistelussa. Hänen mukaansa etenemistahti on johtunut pääasiassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) alkuperäiseen pohjaesitykseen tulleista muutoksista.
Rehula esitteli esityksensä helmikuussa. Paason mukaan tuolloin arvioitiin, että uudistus voisi astua voimaan ensi vuoden alusta, mikäli se hyväksyttäisiin heti.
Poliittinen kompromissi kuitenkin viipyi toukokuun puolivälin yli.
– Se muutti Rehulan esitystä monilta osin aika radikaalisti.
Paason mukaan käsitys siitä, että lain piti tulla voimaan heti ensi vuoden alusta, on jäänyt elämään helmikuulta.
Esityksen alkoholilain uudistuksesta on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017.
