Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on tänään antanut päätöksen 22 kanteluun, joissa pyydettiin tutkimaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) epäiltyä esteellisyyttä valtio-omisteisen Terrafame Group Oy:n pääomittamisessa.
Oikeusasiamiehen ratkaisun lopputulos on, että pääministeri Juha Sipilä ei ole ollut asian käsittelyssä hallintolain mukaan esteellinen.
Asiassa on kysymys siitä, onko Sipilä ollut esteellinen osallistumaan Terrafamen pääomittamista koskevaan päätöksentekoon sen vuoksi, että hänen sukulaistensa omistamalla Katera Steel Oy:llä on ollut malminkuljetinta koskeva urakkasopimus kaivostoimintaa harjoittavan Terrafamen kanssa. Terrafamen toiminnan jatkuminen on ollut riippuvaista valtion pääomituksesta. Valtioneuvoston ehdottamalla ja sittemmin eduskunnan hyväksymällä 100 miljoonan euron määrärahalla arvioitiin katettavan kaivostoiminnan kustannukset kesään 2017 saakka.
Pääministeriin sovelletaan hallintolain virkamiehiä koskevia esteellisyysperusteita. Hallintolain ns. intressijäävin mukaan virkamies on esteellinen muun muassa silloin, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä hänen lapsilleen. Tältä osin kyse on siitä, onko Terrafamen pääomittamisesta ollut odotettavissa erityistä hyötyä pääministerin lapsille sen vuoksi, että he ovat omistaneet Katera Steelistä viisi prosenttia omistamansa Fortel Invest Oy:n kautta.
Oikeusasiamiehen käytettävissä olevan selvityksen perusteella pääomittamisella ja urakkasopimuksen syntymisellä ei ole mitään keskinäistä yhteyttä. Malminkuljetin olisi tilattu myös siinä tapauksessa, että kaivoksen toiminta olisi päätetty ajaa alas, ja valtio olisi myös siinä tilanteessa ollut viime kädessä vastuussa urakkasopimuksen kustannuksista osana alasajoprosessia.
Katera Steelillä on aikaisemmin ollut vain yksi pieni tilaus Talvivaaran kaivokselta, eikä yhtiön liiketoiminnallinen menestys ole Terrafamen ja sen toiminnan jatkumisen varassa.
Oikeusasiamiehen johtopäätös on, että Terrafamen pääomittamisesta ei ole ollut ”odotettavissa olevaa” eikä ”erityistä” hyötyä pääministeri Sipilän lapsille. Näin ollen pääministeri Sipilä ei ole ollut hallintolain intressijäävin tarkoittamalla tavalla esteellinen osallistumaan Terrafamen pääomittamiseen liittyvään päätöksentekoon ja sen valmisteluun.
Luottamusta vaarantavaa hyötyä ei syntynyt
Hallintolain ns. yleislausekejäävin mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Yleislausekkeen mukaisessa arvioinnissa oikeusasiamies on ottanut huomioon sen, että pääministeri Sipilän enot ovat omistaneet Katera Steelstä 30 prosenttia ja hänen serkkunsa 65 prosenttia, eli yhtiö on sataprosenttisesti Sipilän sukulaisten omistama. Lisäksi kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat pääministerin enoja ja serkkuja.
Sipilä itse on aikaisemmin omistanut viisi prosenttia yhtiöstä ja hän on mennyt yhtiöön mukaan ja antanut neuvoja sen hallitustyöskentelyyn vuonna 2011 sukupolvenvaihdosta helpottaakseen. Esteellisyyden arvioinnin kannalta kyse on kaiken kaikkiaan pääministeri Sipilälle läheisestä yhtiöstä niin taustansa, omistuspohjansa kuin hallintonsa puolesta.
Oikeusasiamiehen mukaan nämä yleislausekkeen mukaisessa esteellisyyden arvioinnissa huomioon otettavat uudet seikatkaan eivät muuta arvioinnin lopputulosta intressijäävin mukaisesta arviosta. Vaikka yleislausekkeen mukaisessa arvioinnissa voidaan ottaa huomioon koko Katera Steellle eikä vain Sipilän lapsille pääomittamisesta tavalla tai toisella ehkä koituva hyöty, luottamusta vaarantavaa hyötyä ei ole syntynyt tai ole odotettavissa.
Oikeusasiamiehen mukaan asiassa ei ole ilmennyt minkäänlaista aihetta epäillä, että pääministeri Sipilä olisi pyrkinyt toimimaan pääomitusasiassa jollakin tavalla puolueellisesti Katera Steelin eduksi. Sipilä ei ole ollut edes tietoinen niistä perusteista, joiden nojalla hänen puolueettomuutensa on epäilty vaarantuneen. Hänellä ei myöskään ole ollut aihetta epäillä Katera Steelin mahdollista kytkentää Terrafame Oy:n toimintoihin.
Yleislausekejäävi voi tulla kyseeseen silloin, kun asian luonne on sellainen, että henkilön puolueettomuutta saatettaisiin ryhtyä epäilemään yleisön keskuudessa. Oikeusasiamiehen mukaan pelkästään se, että pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä syntyy julkinen keskustelu ja kohu, kuten tässä tapauksessa, ei sinällään voi olla esteellisyyden perusteena. Esteellisyys on oikeudellinen kysymys ja esteellisyys voi syntyä vain hallintolain esteellisyyssäännösten kannalta relevanteilla oikeudellisilla perusteilla. Luottamuksen vaarantumiselle on aina löydyttävä konkreettinen peruste.
Oikeusasiamiehen johtopäätös on, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia konkreettisia oikeudellisia perusteita, joiden nojalla luottamuksen Sipilän menettelyn puolueettomuuteen voitaisiin objektiivisesti arvioituna katsoa vaarantuneen. Pääministeri Juha Sipilä ei siten ole ollut esteellinen myöskään hallintolain yleislausekkeen perusteella.
