Entinen Suomen Venäjän ja Saksan suurlähettiläs René Nyberg arvioi tässä Carnegie Europe -ajatushautomon kirjoituksessaan Suomen ja Venäjän suhteita. Kirjoitus on osa Carnegie Europen julkaisemaa Pääkaupunki-sarjaa, jossa asiantuntijat arvioivat kukin oman kotimaansa ulkopoliittista kehitystä ja turvallisuusympäristöä.
René Nybergin mukaan Suomi on herkkä Moskovan liikkeille, mutta on oppinut vuosikymmenien saatossa elämään usein hankalan naapurinsa kanssa.
Hän kutsuu Ukrainan kriisiä vakavimmaksi uhkaksi Euroopan rauhalle sitten Neuvostoliiton Tshekkoslovakiaan miehityksen vuonna 1968. Ukrainan tapahtumat ovat hänen mukaansa johtaneet tilanteeseen, jossa paluuta normaaliin päiväjärjestykseen ei ole, ennen kuin konflikti ratkaistaan.
”Erot kansallisessa kerronnassa kuvaavat dramaattisesti Venäjän ja lännen välistä kiistaa”, René Nyberg kirjoittaa.
Hän huomauttaa, kuinka Krim on nostettu Venäjällä liki pyhään rooliin. Hänen mukaansa se on Venäjälle ”imperiumin menettämisen aiheuttaman trauman ylin sanallinen ilmentymä”.
Ero Suomeen tai esimerkiksi Saksaan on entisen suurlähettilään mukaan valtava. Hän huomauttaa, ettei kumpikaan valtio yritä määrittää itseään toisen maailmansodan aluemenetysten perusteella tai esitä aluevaatimuksia naapureilleen.
René Nybergin mukaan Suomi määrittääkin itsensä toisesta maailmansodasta selviytymisen eikä esimerkiksi Karjalan menetyksen kautta.
”Helsingin saavutus oli selviytyminen sodasta ilman, että Suomea valloitettiin ja niin että demokratia säilyi. Tätä kuvaa se, ettei yksikään suomalainen isoäiti, äiti tai tyttö joutunut koskaan kohtaamaan puna-armeijan sotilasta”, hän toteaa.
”Sodasta alistumiseen”
René Nyberg kirjoittaa Suomen kokeneen Venäjän kanssa ”ulkosuhteiden koko kirjon, aina sodasta passiiviseen alistumiseen”.
”Venäjä on Suomelle turvallisuuspoliittinen pulma niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina”, Nyberg arvioi.
”Suomella ei ole varaa kääntää selkäänsä Venäjälle. Helsingin ei tule lähteä mukaan provokaatioihin. Sen sijaan Suomen on katsottava Venäjän kansallismielisen propagandan ylilyöntejä oman kulttuurisen kokemuksensa linssien lävitse”, Nyberg sanoo.
”Venäjän ahdinko on sen kyvyttömyys tulla toimeen naapureidensa kanssa”.
Ex-suurlähettilään mukaan Venäjä ajattelee turvallisuuden olevan yhtä kuin raja-alueidensa ”totaalinen kontrolli”. Nybergin mukaan Venäjä pyrkii myös ohjailemaan naapureidensa politiikkaa tavalla, joka ei istu moderniin Eurooppaan.
”Tällainen lähestymistapa ei tuo turvallisuutta eikä vakautta”, hän sanoo.
Nybergin mukaan Venäjällä on ollut viimeisen 20 vuoden aikana hankaluuksia kaikkien naapureidensa kanssa – Suomea lukuun ottamatta.
”Ja tämä on suomalainen saavutus, ei venäläinen”, René Nyberg huomauttaa.
Hänen mukaansa Venäjä on täysin tietoinen siitä, että Suomi on osa länttä ja että asia myös pysyy niin. Nyberg on kuitenkin sitä mieltä, että liittyminen Natoon aiheuttaisi Suomelle ”enemmän ongelmia kuin se voisi koskaan ratkaista”.
