Nuoriin kohdistuvan syrjinnän kokemukset paljastuvat Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014:n mukaan niin yleisiksi, että syrjintää voi pitää nuorten arkea leimaavana piirteenä.
Nuoret näkevät syrjivänä ennen kaikkea ihmisten eriarvoisen kohtelun. Lähes kaikki (95 %) pitävät syrjintänä sitä, jos joku ei etnisen taustansa takia saa palvelua ravintolassa tai työtä, johon olisi muuten pätevä.
Kolme neljästä nuoresta pitää syrjintänä sitä, etteivät samaa sukupuolta olevat voi solmia avioliittoa. Yleisesti ottaen rakenteellisemmat tai välillisemmät syrjinnän muodot tunnistetaan välitöntä syrjintää heikommin.
Kokemukset kuulumisesta johonkin vähemmistöön lisäävät syrjintäriskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista nuorista miltei kolme neljästä kokee joskus joutuneensa syrjityksi.
Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantaväestön nuoria enemmän ja useammin syrjintää, etenkin virallisissa tilanteissa kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa.
Koulu yleisin syrjinnän paikka
Yleisimmin syrjityksi nuoret tulevat koulussa. Tämän jälkeen yleisimpiä syrjinnän paikkoja nuorilla ovat työelämä (19 %) ja internet (16 %). Moni nuori ilmoittaa tulleensa syrjityksi pukeutumistyylinsä tai ulkonäkönsä takia. Näistä johtuvia syrjintäkokemuksia on joka viidennellä kyselyyn vastanneista nuorista.
Syrjintään puuttumista pidetään lähes yksimielisesti tärkeänä. Selvä enemmistö nuorista myös arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua, ja syrjintää kokeneista enemmistö sanoo saaneensa tarvittaessa apua syrjintään. Sen sijaan vain pieni osa nuorista pitää nykyisiä syrjintää ehkäiseviä toimia tehokkaina.
Syrjinnän jälkihuolto näyttää siis toimivan tehokkaammin kuin ehkäisevät toimet. Syrjinnän ehkäisyyn pitäisikin barometrin mukaan panostaa nuorten kanssa tehtävässä työssä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja systemaattisemmin.
Mitä jatkuvampaa ja useammin toistuvaa syrjintä on ollut, sitä haitallisemmin uhrit arvioivat sen elämäänsä vaikuttaneen. Nuorten syrjintäkokemukset ovat vahvasti yhteydessä moniin pahoinvoinnin osoittimiin, kuten turvattomuuden kokemuksiin sekä heikkoon sosiaaliseen luottamukseen ja tulevaisuudenuskoon.
Syrjinnän uhreilla on myös muita enemmän säännöllisiä terveysoireita, ja he ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä niin terveydentilaansa kuin elämäänsä kaiken kaikkiaan.