Miljardööri HS:ssa: Suomessa on hyvin vähän rikkaita, ja hekin maksavat isoja veroja

Niklas Herlinin mielestä hyväntekeväisyys kannattaa Suomessa tehdä mahdollisimman hiljaa, kertoo Helsingin Sanomat.

  • LKS 20150618 Kustantaja, kirjailija ja toimittaja Niklas Herlin Helsingissä 22. lokakuuta 2013. LEHTIKUVA Antti Aimo-Koivisto

    Niklas Herlin.

    ()

Maailmalla 141 miljardööriä on sitoutunut lahjoittamaan pois yli puolet omaisuudestaan. Suomessa on viisi dollarimiljardööriä, joista Niklas Herlin on yksi. Hän ei ole mukana lahjoittamassa.

– Jokaisen päätös (lähteä lahjoittamaan) riippuu ajasta ja paikasta. Nyt en lähtisi mukaan.

Herlin arvelee, että omaisuudestaan lahjoittajia amerikkalaismiljardöörejä motivoi pohjimmiltaan hyvä tahto.

– Rakastan amerikkalaisia, ja he ovat amerikkalaisia tässäkin asiassa, hyvässä ja pahassa. Siis hyödyntavoittelua toki, mutta enimmiltään hyvää tahtoa, arvelen.

Yhdysvalloissa hyväntekeväisyys kuuluu kulttuuriin, mutta Suomessa se on herättänyt jopa arvostelua. Niklas Herlinin mielestä Suomessa hyväntekeväisyyttä on parempi salailla.

– Suomessa on autettu ihmisiä vähän eri tavalla. Suomessa tosissaan auttaminen on sen luokan synti monen mielestä, että se kannattaa tehdä mahdollisimman hiljaa, hän sanoo.

– Suomessa on hyvin vähän rikkaita. Nekin vähät maksavat isoja veroja, hän lisää.

Iso ongelma on Herlinin mukaan Suomessa se, että lahjoituksen kohde menettää julkisen rahoituksen, jos käy ilmi, että mukana on yksityinen taho.

– Julkinen rahoittaja ei mielellään palaa, kun lahjoittaja on päättänyt häipyä lahjoittamasta. Pahimmassa tapauksessa siirrämme perinteisen julkisen rahoituksen väliaikaisesti yksityiselle lahjoittajalle, kunnes koko rahoitus lopetetaan.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.