Puolustusministeri kiittää yleistä asevelvollisuutta: "Olimme oikeassa"

Ministerin mukaan Suomenkin on huomioitava turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset ja parannettava omaa valmiuttaan. Linjamuutoksille hän ei ole nähnyt tarvetta.

  • LKS 20151113 Reserviläiset sotilaspoliisit etenevät savun keskellä harjoituksessa maavoimien vuoden suurimmassa reservin kertausharjoituksessa WANAJA14, Parolannummen panssariprikaatissa. 9. lokakuuta 2014. LEHTIKUVA Vesa Moilanen

    Reserviläisiä kertausharjoituksissa vuonna 2014.

    ()

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toteaa Euroopan turvallisuustilanteen kehittyneen viimeisen kolmen vuoden aikana huolestuttavaan suuntaan. Ukrainan kriisin lisäksi Niinistö nostaa esiin myös ääri-islamilaisen ISIS-järjestön, joka on ulottanut terroritekojaan Lähi-idän lisäksi myös Eurooppaan. Myös Venäjän toimet ovat lisänneet epävarmuutta. Niinistö toteaakin voimapolitiikan tehneet paluun maanosaan.

– Kylmän sodan jälkeen omaksutut turvallisuuden perusteet ovat joutuneet kyseenalaistetuiksi. Turvallisuustilannetta tarkastellaan nyt suurvaltapolitiikan, sotilaallisten uhkien ja poliittisen vastakkainasettelun lähtökohdista. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos näkyy selvästi myös Itämeren piirissä. Sotilaallinen aktiviteetti niin maalla, merellä kuin ilmassa on lisääntynyt huomattavasti lähialueellamme, Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa monien maiden havahtuneen korjausliikkeisiin, jotta ne saisivat puolustuksensa kuntoon. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat kasvattaneet puolustusbudjettejaan. Niin ikään myös Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan asemaansa. Niinistön mukaan Venäjän asevoimille on "hankittu runsaasti uutta kalustoa ja hankitaan edelleen, vaikka Venäjän talouden realiteetit puhuvat sitä vastaan."

– Viime vuosina myös nopeasti toimeenpannut valmiusharjoitukset ja eri puolilta Venäjää toteutetut joukkojen siirrot harjoitusalueille ovat lisääntyneet merkittävästi. Venäjä on kiistatta alueellinen suurvalta, mutta Yhdysvaltojen kaltaiseksi globaaliksi sotilasmahdiksi sillä on vielä matkaa, Niinistö linjaa.

Ministeri korostaa, että Suomen puolustusvoimien päätehtävä on ylläpitää riittävää sotilaallista puolustuskykyä. Tällä on pyritty ennaltaehkäisemään Suomeen suuntautuvien sotilaallisten uhkien muodostumisen. Muuttunut turvallisuustilanne ei ole vaatinut linjamuutoksia, koska puolustusratkaisu on osoittautunut kestäväksi ja jopa esimerkilliseksi monille Itämeren maille.

– Puolustusratkaisumme ytimen muodostavat yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustamiseen tähtäävä alueellinen puolustusjärjestelmä. Ne ovat fundamentteja, joita muutama vuosi sitten vielä pidettiin vanhentuneina. Me olimme kuitenkin oikeassa. Jo vanhentuneiksi mainitut periaatteet ovat parin viime vuoden aikana osoittautuneet yllättävän kysytyiksi myös aiempien kriitikoiden keskuudessa, niin meillä kuin muualla, Niinistö sanoo.

Puolustusministeri korostaa, ettei liialliseen hyvänolontunteeseen ole kuitenkaan varaa, vaan myös Suomessa on varustauduttava turvallisuusympäristön muutoksiin. Alimitoitettu puolustusbudjetti ei häntä lämmitä, mutta nykyhallitus pyrkii hänen mukaansa poistamaan syntynyttä ongelmaa kasvattamalla materiaalihankintoihin käytettävää rahoitusta.

– Resurssien lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota myös puolustuksemme toimintavalmiuteen. Venäjän kasvava sotilaallinen kyky ja sen Ukrainassa käyttämät menetelmät korostavat korkean sotilaallisen valmiuden merkitystä. Tähän kehitykseen on meidänkin kyettävä vastaamaan, Niinistö sanoo ja korostaa erityisesti reservin merkitystä toimintavalmiuden avaintekijänä.

Ministeri puhui Maanpuolustuskiltojen liiton Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa lauantaina. Puheesta uutisoi Suomen Sotilas.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.