Suomen ja Ruotsin kannattaa tehdä päätös Nato-jäsenyydestä yhdessä, toteaa ulkoministeriön asettama Nato-työryhmä. Jos taas Suomi ja Ruotsi tekisivät toisistaan poikkeavat valinnat, aiheuttaisi se vaikeuksia, ryhmä toteaa raportissaan, joka julkaistiin perjantaina.
Raportin ovat kirjoittaneet Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Ruotsin entinen Suomen-suurlähettiläs Mats Bergquist ja Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen johtaja François Heisbourg.
Jos Suomi päättäisi liittyä Natoon, mutta Ruotsi jäisi ulkopuolelle, Suomi joutuisi suojattomaan asemaan, ryhmä toteaa. Ainoa maayhteys Suomen ja muiden Nato-maiden kautta kulkisi Norjan vuoristoisen raja-alueen kautta. Venäjän merivoimien läsnäolo Suomenlahdella taas estäisi toimivan meriyhteyden Viroon.
Jos taas Ruotsi liittyisi Natoon ja Suomi jäisi ulkopuolelle, Suomi joutuisi eristyksiin ja entistä suojattomampaan asemaan Venäjää vastaan.
Lisäksi Ruotsille syntyisi erityinen Suomen-kysymys, jota se ei enää halua.
”Ruotsin hallitukselle tällaiset pohdinnat olivat tärkeitä kylmän sodan aikana, jolloin ajatus Natoon liittymisestä hylättiin, koska se olisi saattanut vaikeuttaa Suomen suhteita Neuvostoliittoon entisestään – ja aiheuttaa moninaisia vaikutuksia myös Ruotsille”, ryhmä kirjoittaa.
Ruotsi lukee itsensä liittoutumattomaksi maaksi. Suomi puolestaan on vuodesta 2007 ollut ”maa, joka ei kuulu sotilasliittoon”.
Ryhmän mukaan on mahdollista, että jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät hakea jäsenyyttä, esille nousisi vaihtoehto nopeasta jäsenyydestä (fast track). Se tarkoittaa, että Nato antaisi hakijoille turvatakuut jo ennen varsinaista jäsenyyttä.
Ryhmä kuitenkin pitää tätä tapaa ongelmallisena, koska ainakin Ruotsissa jäsenyys halutaan hyväksyttää kansanäänestyksessä, jonka järjestäminen vie aikaa. Kansalaiset myös saattaisivat hylätä jäsenyyden, jolloin Nato joutuisi peruuttamaan antamansa turvatakuut.
”Jos nopeutetusta menettelystä kerrottaisiin julkisesti, paradoksaalista kyllä, se saattaisi herättää jäsenyyden vastustajat, sillä he voisivat väittää liittokunnan yrittävän vaikuttaa demokraattisen prosessin lopputulokseen.”
Toisaalta turvatakuille olisi tarvetta, koska Venäjä reagoisi jäsenhakemuksiin voimakkaasti. Maa kokisi joutuneensa tappiolle ja joutuisi myöntämään, että sen varoitussignaalit Nato-jäsenyydestä ovat epäonnistuneet.
Viimeksi perjantaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti Dagens Nyheterissä Ruotsia liittymästä Natoon.
Työryhmä ei ota kantaa Lavrovin puheeseen, mutta toteaa, että Venäjä on noudattanut samantapaista politiikkaa aiemminkin.
”On sinänsä ristiriitaista, että Venäjä yrittää estää Suomen ja/tai Ruotsin Nato-jäsenyyden pelottelemalla pikemmin kuin vakuuttamalla”, Nato-työryhmä toteaa.
Liittymisprosessista seuraisi vakava kriisi Venäjän kanssa. Ilmapiiri olisi myrkyttynyt ja kauppa voisi kärsiä huomattavasti. Ryhmä kuitenkin ennustaa, että Venäjä suhtautuisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiin samalla tavoin kuin Naton aiemmillakin laajentumiskierroksilla: ensin tiukka vastustus, sen jälkeen hiljainen hyväksyntä ja lopulta paluu aiemmin vallinneeseen tilaan.
Jäsenyyden hyvä puoli olisi, että se parantaisi Suomen turvallisuutta. Nato-ryhmä käyttää paljon palstamillimetrejä kuvatakseen Venäjän arvaamattomuutta ja vihamielisyyttä länsimaita kohtaan.
”Kun sotilastoimintaan liittyvien onnettomuuksien ja sotilastoimien eskalaation riskit ovat kasvaneet, Venäjän strategisten alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien maiden, kuten Suomen, turvallisuus on käymässä haavoittuvaiseksi.”
Ruotsissa suuret puolueet sosiaalidemokraatteja lukuun ottamatta kannattavat Nato-jäsenyyden hakemista. Nato-työryhmän mukaan Ruotsin tilanne muuttuu, jos puolue muuttaa mielipiteensä.
”Yleisesti vallitseva käsitys on, että tämä on poliittisesti ratkaiseva hetki liittymisprosessissa.”
