Aivoliiton mukaan tämä johtuu siitä, että monia vakavia aivoverenkiertohäiriön riskitekijöitä on useammin naisilla tai ne liittyvät naissukupuoleen.
Aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvat aivoinfarkti, ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, aivoverenvuoto ja lukinkalvonalainen verenvuoto.
Naisilla aivoverenkiertohäiriöitä lisääviä riskitekijöitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja ylipaino.
Naissukupuolen tuoma rasite näkyy selkeästi myös kuolleisuusluvuissa. Vuosittain yli 23 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Sairauteen menehtyy vuosittain noin 1 800 miestä ja noin 2 600 naista.
Iäkkäiden naisten aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät väestön vanhetessa. Esimerkiksi joka viides nainen saa aivoinfarktin, mutta miehistä vain joka kuudes. Naiset sairastuvat miehiä vanhempana, mutta saavat vaikeampia aivoinfarkteja.
Iäkkäillä naisilla on erityisen paljon riskitekijöitä. Esimerkiksi eteisvärinä lisää merkittävästi naisten riskiä saada aivoinfarkti, joka on usein oireeton. Epätasaisen pulssin syy pitäisikin aina selvittää.
– Iäkkäiden naisten AVH-riskitekijöitä tulisi hoitaa paljon tehokkaammin. Esimerkiksi, jos eteisvärinä todetaan, potilas ansaitsee antikoagulaatiohoidon. Aivoinfarkti vaikuttaa raskaasti elämänlaatuun ja kaikki keinot sen estämiseksi pitää hyödyntää, toteaa neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen.
Maailman aivoverenkiertohäiriöjärjestö World Stroke Organization jäsenjärjestöineen onkin tällä kertaa nostanut naiset 29. lokakuuta vietettävän Maailman AVH-päivän etusijalle. Suomessa Aivoliitto on mukana kampanjoimassa sekä tehokkaan ennaltaehkäisyn että laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen puolesta.
