Rooman sopimuksen 60-vuotispäiviä tänään juhlistavan EU:n tulisi Mykkäsen mukaan löytää itselleen 60-vuotiaan kunto-ohjelma, koska mikään liitto ei ole hänen mukaansa itsestäänselvyys.
”Neuvostoliiton sortumisen jälkeen olemme kasvaneet vahvasti siihen, että jatkuva integraatio ja EU:n selviäminen kriiseistään on pysyvästi itsestään selvää. Sitä se ei kuitenkaan ole. Huomattavasti syvemmin siteinkin luodut hallintojärjestelmät ovat historiassa kerta toisensa jälkeen sortuneet. Meidän pitää tiedostaa, että sekin voi olla sukupolvemme kohtalona. Olemme paljon vartijoina”, Mykkänen kirjoittaa Verkkouutisten blogissa.
Mykkäsen mukaan tänään Roomaan kokoontuvat EU-maiden johtajat antavat julistuksen, jonka pitäisi antaa uskoa EU:n ryhdistäytymiselle.
”Valitettavasti Rooman julistus ei vakuuta minua siitä, etteikö tässä kävisi kuten elämäntapamuutoksille yleensä: huokaistaan helpotuksesta ensimmäisten kilojen lähdettyä ja vuoden päästä on palattu vanhoihin tapoihin. Nationalismiin käpertyvän populismin tappio Hollannissa oli vastuun voitto, mutta olisi suuri virhe tulkita se edes alitajuisesti niin, ettei tarvitse remontoida”, Mykkänen kirjoittaa.
Mykkäsen mukaan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin äskeittäin hahmottelemat viisi vaihtoehtoa EU:n tulevaisuudesta ovat nekin liian optimistia, koska ”yksikään viidestä mahdollisuudesta ei pääty EU:n sisämarkkinoiden häiriintymiseen ja yhteisen lainsäädännön loppumiseen kaikilla hyödyllisilläkin alueilla.”
Keskity olennaiseen
Mykkäsen resepti on se, että EU:n pitää keskittyä olennaiseen.
”Selviytyäkseen EU:n on palattava ydinasioihin. Siinä mielessä Junckerin ”Doing less more efficiently” skenaario on paljon parempi kuin aneeminen ”Carrying on” päin seinää kulkeva ”Doing much more together”. Sisämarkkinat ovat EU:n kiistaton menestystarina. Työnjaon ja kilpailun hedelmiä on vielä poimittavissa monilla sektoreilla, kuten energiamarkkinoilla”.
Keskittyminen tarkoittaa Mykkäsen mukaan rönsyilyn lopettamista.
”EU:ta tarvitaan silloin, kun on kyse ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkumisen varmistamisesta tai väistämättä rajat ylittävien ilmiöiden hallinnasta, kuten ilman tai merien saastumisesta. Kaikki muu pitäisi päättää lähempänä kansalaista eli jäsenmaissa”, Mykkänen linjaa.
Kehuja ministeri antaa komissiolle siitä, että se on karsinut hurjan määrän lainsäädäntöhankkeita.
”Viime aikoihin asti pidin EU-lainsäädäntöaloitteiden vähentämistä vain puheena. Hiljattain huomasin, että komission antamat esitykset ovat aidosti romahtaneet viidesosaan edelliseen komissioon verrattuna.”
Myös EU-jäsenmaiden tulee Mykkäsen mukaan sitoutua paremmin EU:n hyviin arvoihin. Hänen mukaansa ei voi olla niin, että esimerkiksi Puola kerää valtavat rahalliset tuet mutta ei piittaa EU:n perusarvoista.