Mustan hiilen laskeumien lisääntymistä ei ole aiemmin havaittu, koska mustaa hiiltä on määritetty lähinnä ilmakehämittauksin. Valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu kuitenkin arktisilla alueilla sateen mukana maahan, eikä se siksi välttämättä näy ilmakehämittauksissa.
– Mustan hiilen eli noen laskeuma näyttäisi olevan päinvastoin voimakkaassa nousussa joissain osissa Euraasian arktista aluetta, millä on ratkaiseva merkitys kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ajatellen, kertoo tutkimuksen päätekijä, filosofian tohtori Meri Ruppel Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Arktisen alueen keskimäärin yli kaksi kertaa muuta maapalloa voimakkaampaan lämpenemiseen viime vuosikymmeninä on syynä etenkin lumi- ja jääpeitteen nopea kutistuminen. Lumen ja jään hävitessä auringonsäteilyä imeytyy alta paljastuneisiin tummiin pintoihin, mikä lämmittää aluetta entisestään.
– Musta hiili on avainasemassa itseään ruokkivan noidankehän syntymisessä. Sen laskeuma on merkittävästi nopeuttanut arktisen alueen lämpenemistä ja sulamista sekä kiihdyttänyt maailmanlaajuisesti jäätiköiden vetäytymistä, kertoo Ruppel.
Musta hiili säilyy ilmakehässä joitakin päiviä tai viikkoja imien itseensä lämpöä ja lämmittäen ilmakehää. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus kuitenkin voimistuu arktisilla alueilla, kun se laskeutuu vaalealle alustalle ja vähentää voimakkaasti sen heijastuskykyä.
Maailmanlaajuisesti musta hiili on toiseksi tärkein ilmastoa lämmittävä ihmisperäinen tekijä hiilidioksidin jälkeen.
– Arktisilla alueilla musta hiili on jopa kasvihuonekaasuja tärkeämpi ilmaston lämmittäjä, totetaa Ruppel.
Pahin voi vielä olla edessä
Yleisen käsityksen mukaan mustan hiilen pitoisuus ilmakehässä on laskenut arktisilla alueilla, joten ongelmaa on pidetty siellä suurelta osin jo selätettynä. Professori Atte Korholan johtaman kansainvälisen tutkimushankkeen tulokset kuitenkin osoittavat, että pahin voi vielä olla edessä.
Uusi Huippuvuorten jäätiköihin ja pohjoissuomalaisiin järvisedimentteihin perustuva tutkimus osoittaa mustan hiilen laskeumien lisääntyneen tutkimusalueella 1970-luvulta alkaen. Koska valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu arktisilla alueilla sateen mukana, sen lisääntymistä ei välttämättä ole havaittu ilmakehämittauksissa.
Jäätiköistä ja sedimenteistä tehdyt laskeumatutkimukset voivat ilmakehämittausten lisäksi kertoa entistä kokonaisvaltaisemmin mustan hiilen määristä ja ilmastovaikutuksesta.
Ilmastovaikutusten lisäksi musta hiili on vakava terveysuhka. Se aiheuttaa muiden pienhiukkasten kanssa vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia etenkin Aasiassa. Musta hiili voi kulkeutua kauas päästölähteiltään, ja siitä on muodostunut maailmanlaajuinen ympäristö-, terveys- ja sosiaalinen ongelma.
– Pariisin ilmastoneuvotteluissa olisi paneuduttava mustan hiilen päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen. Rahoitusinstrumenttien synnyttäminen tälle alueelle olisi ensiarvoisen tärkeää. Musta hiili on koko ilmastodiplomatian uusi koetinkivi. Ratkaisuja on saatava, kiteyttää Atte Korhola tutkimuksensa pääsanoman.
Tutkimus julkaistiin Environmental Science &Technology -sarjassa.
