Mittari on seerumin FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21), joka alustavien tulosten mukaan korreloi vahvasti sekä altistumiseen että oireiluun.
– Yllättävä löydös on hyvin mielenkiintoinen. FGF21-testi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia laajemmissa aineistoissa ja eri työympäristöissä ennen kuin sitä voi suositella käytännön potilasdiagnostiikkaan homealtistuksen yhteydessä, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kertoo.
Löydös saatiin tutkimuksessa, jonka tekivät Putuksen yritys IndoorAid, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia objektiivisia immunologisia menetelmiä sisäilmasta sairastuneiden altistumisen ja oireiden lääketieteelliseen tutkimiseen. Tällaisia välineitä on niukalti.
Sekä potilaan että työnantajan ja vakuutusyhtiön oikeusturvan mukaista olisi, että tarjolla olisi luotettavia ja valideja, riittävän herkkiä ja mikrobispesifejä, edullisia ja toistettavia mittareita sekä altistumisen että ärsytys- ja yliherkkyysoireiden osoittamiseen.
Selitys lamauttavalle väsymykselle
Hormonin kaltainen FGF21-proteiini on yksi monista markkereista, jotka kuvaavat solun mitokondrioiden toimintaa ja hyvinvointia. Se saadaan verinäytteestä, tarkemmin veren seerumista. Aiemmin sitä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.
– Elintärkeät mitokondriot vastaavat soluhengityksestä ja tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Niitä on eniten paljon energiaa tarvitsevissa soluissa, kuten lihassoluissa. Jos nämä energiakeskukset alkavat voida huonosti, ne lakkaavat toimimasta, turpoavat ja voivat räjähtää. Vaikka ravintoa ja happea olisi saatavilla, solu ei voi hyvin, koska ei pysty hyödyntämään niitä, Putus kuvailee.
Aiemmin professori Mirja Salkinoja-Salonen työryhmineen on tutkinut mitokondrioita ja todennut mikroskoopilla niiden turpoamisen ja rikkoutumisen home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutuksesta.
– Meidän löydöksemme täydentää hyvin näitä aiempia havaintoja, Putus sanoo.
Hän kertoo, että sisäilmasta sairastuneet kuvailevat usein lamauttavaa väsymystään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun työntekijä on töistä kotiin pyöräillessään nukahtanut ja ajanut ojaan.
– Tämä mittari näyttää kuvaavan ja selittävän juuri sitä väsymystä, josta potilaat kertovat. Tietenkin pitäisi riittää, mitä kerrotaan, mutta yleensä testejä halutaan varmennukseksi.
Jatkotutkimukset tarpeen
FGF21-testiä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.
– Testi on olemassa kaupallisena kittinä, se on halpa ja nopea käyttää. Löydöksen merkityksen arviointi edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmilla aineistoilla sekä toistettavuuden ja validisuuden tarkempaa arviointia, Putus sanoo.
– FGF21 ei edelleenkään korvaisi rakennuksen tutkimista, koska se ei ole homealtistukselle spesifi vaan arvo nousee myös muissa sairauksissa ja tiloissa. Kuitenkin se on objektiivinen osoitus solutason tapahtumista, hän jatkaa.
Terveyshaittoja niin miehillä kuin naisilla
Sisäilmakeskustelussa on yleistä väittää, että oireilu on naisvaltaisten työpaikkojen ongelma.
Putuksen mukaan tutkimus osoitti, että terveyshaittoja on yhtä lailla myös miesvaltaisilla työpaikoilla.
Tutkimuksen psykososiaalinen osio osoitti myös, että oireita ilmenee niissäkin työpaikoissa, joissa työ on innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koetaan hyviksi, vertaistuki on erinomaista ja stressiä vain vähän.
Steiner-kouluissa havaittiin, että terveelliset elintavat ja luomuravinto eivät suojaa oireilta.
Kunnolla korjatuissa rakennuksissa oireet vähenevät selvästi, mutta tiivistyskorjauksissa ne eivät lievity vaan jopa pahenevat.
