Verkkouutiset

Koulu tienhaarassa: miksi pitäisi opetella ulkoa, kun tieto löytyy hakukoneen avulla sekunnissa?

Heljä Misukka ravistelee kotimaisen perusopetuksen tilaa maanantaina julkaistussa kirjassaan Koulutuksen suurvalta tienhaarassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka laittaisi uuteen uskoon muun muassa perusopetuksen rahoituksen ja sitä koskevan lainsäädännön. Koulua koskevat kuntien velvoitteet olisi myllättävä.

Koulutuksen suurvalta tienhaarassa on suunnattu erityisesti kuntapäättäjille, sillä koulusektorin kehittäminen on Misukan mukaan laiminlyöty kunnissa. Hän muistuttaa, että suomalaisista valtuutetuista yli 70 prosenttia on yli 55-vuotiaita, eikä kunnissa usein ole käsitystä koulujen arjesta.

– Kunnat ovat tuudittautuneet hyviin tuloksiin, ja nykypäivän kouluelämästä kauas vieraantuneet kuntien päättäjät muistelevat usein omia kouluaikojaan 30–40 vuoden takaa, Misukka kirjoittaa.

Pisa-vankila

Misukan mielestä Pisa-oppimistulosten romahduksen myötä Suomessa on mahdollista päästä ”Pisa-vankilasta normaalimpaan keskusteluun”. Hänen mukaansa koulujen ja lasten arki on koko ajan kauempana toisistaan.

– Oppimisen ja tietoyhteiskunnan murros on niin suuri, että voidaan aiheellisesti kysyä mittaavatko oppimistulosten arvioinnit enää oikeita asioita, Misukka kysyy.

– Lasten on usein vaikea ymmärtää, miksi sellainen tieto pitäisi opetella ulkoa, joka löytyy hakukoneen avulla sekunnissa, hän kuvaa.

Misukka muun muassa esittää, että lukiolaiset voisivat käyttää opetuksessa omia älylaitteitaan.

– Peruskoulun osalta tilanne on erilainen ja vastuu on selkeästi kunnalla, Misukka kirjoittaa.

Osansa häneltä saavat nykyajan vanhemmat, jotka suhtautuvat kouluun kuin supermarkettiin. Vanhempien asenteet ovat Misukan mielestä muuttuneet.

– Haasteeksi nousevat kuitenkin vanhemmat, jotka eivät piittaa muusta yhteisöstä, vaan kaiken keskipisteenä on oma täydellinen lapsi. He vaativat omalle lapselleen vain parasta, tietävät mielestään kaiken koulua paremmin ja vähät välittävät koulun säännöistä, Misukka kuvaa.

Ilmiö on hänen mukaansa tuttu ainakin suurissa kaupungeissa. Hänen mukaansa myös vanhempien ja heidän lastensa kyky kestää pettymyksiä on heikentynyt.

Ehdotuksia

Misukka esittää kirjassaan, että lainsäädäntöä selkeytetään niin, että se turvaa oppilaan oikeudet. Samalla tulisi lopettaa sadat erilaiset hankerahoitukset ja ohjata rahoitus tukemaan perusopetuksen laadun kehittämistä. Jokainen kunta velvoitettaisiin tekemään pitkän aikavälin perusopetuksen kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamiseen kunta saisi avustusta ja asiantuntija-apua Opetushallituksesta.

Misukka esittää kirjassaan muun muassa, että opettajien opetustunteihin sidotun työaikajärjestelmän uudistaminen on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Hänen mielestään opettajien jatkuva oman osaamisen ja opetuksen kehittäminen on saatava osaksi työaikaa, samoin mesimerkiksi perheiden kanssa tehtävä yhteistyö.

Koulutuksen laadun nimissä valvontaa tulisi Misukan mielestä kiristää vahvistamalla aluehallintovirastojen oikeuksia puuttua kuntien laittomuuksiin oma-aloitteisesti ilman kantelua.

Opetusryhmien säätely laissa pitäisi Misukan mukaan selvittää. Hän liputtaa mallia, jossa määriteltäisiin maksimiryhmäkoon sijaan suhdeluku eli se, kuinka monta oppilasta ryhmässä voi opettajaa kohden olla.

Misukka toimi ennen nykyistä pestiään opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) ja Henna Virkkusen (kok.) valtiosihteerinä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)