Maahanmuuttoviraston mukaan määrä on selvästi suurempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, jolloin uusia asiakkaita tuli 21.
Uusista asiakkaista 22 oli naisia. Joukossa ei ollut yhtään alaikäistä. Suurin yksittäinen kansalaisuusryhmä olivat aiempien vuosien tapaan nigerialaiset (6). Toiseksi eniten järjestelmässä autettiin Suomen kansalaisia (5) ja kolmanneksi eniten ukrainalaisia.
Lähes puolet (15 henkilöä) uusista asiakkaista oli joutunut hyväksikäytetyksi työssään. Heistä lähes kaikkia (12 henkilöä) oli käytetty hyväksi Suomessa.
Toiseksi suurimman ryhmän, eli 11 henkilön arvioitiin joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Kymmentä heistä oli käytetty hyväksi ulkomailla, mutta joidenkin kohdalla hyväksikäyttö oli jatkunut Suomessa.
Useita pakkoavioliiton kohteiksi joutuneita
Lisäksi auttamisjärjestelmään useita henkilöitä, jotka olivat joutuneet pakkoavioliiton kohteiksi. Sopimus avioliitosta oli yleensä tehty uhrin kotimaassa, josta uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen vastoin tahtoaan.
Auttamisjärjestelmän mielestä avioliittoon pakottaminen voi jo yksinään olla ihmisarvoa loukkaava olosuhde ja siten ihmiskauppaa.
Yksittäisiä asiakkaita otettiin auttamisjärjestelmään myös siksi, että heidän arvioitiin joutuneen ihmiskaupan uhreiksi rikollisuuteen pakottamisen seurauksena.
Tiedot käyvät ilmi tilannekatsauksesta, jonka Joutsenon vastaanottokeskus on laatinut. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoidaan Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Tilannekatsauksen luvut koskevat vain auttamisjärjestelmän tietoon tulleita tapauksia. Ne eivät siis ole koko totuus ihmiskauppailmiön laajuudesta Suomessa. Todennäköisesti uhreja on enemmän kuin mitä tilastot näyttävät.
