Verkkouutiset

Ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla on edistettävä mielenterveyttä

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä Suomessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan tuoreen kannanoton mukaan mielenterveyden häiriöiden takia päädytään eläkkeelle nuorempana kuin somaattisten sairauksien takia, joten ne johtavat erityisen suureen menetettyjen työvuosien määrään.

Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on neuvottelukunnan mielestä nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2015 mielenterveyden ongelmat olivat lähes joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Tämä luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995, jolloin se oli 34 prosenttia. Vuonna 2015 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta, yli kuusi vuotta keskivertoa alhaisempi.

Työllisyyden kasvattamisen mahdollistavissa rakenteellisissa uudistuksissa ovat neuvottelukunnan mukaan avainasemassa työnantajat ja työmarkkinajärjestöt. Suomen työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työkyvyttömyyseläketilanteen parantamista.

– Työllisyystavoitetta on olennaista lähestyä myös sosiaalipolitiikan, eikä vain työvoimapolitiikan kautta. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla on edistettävä mielenterveyttä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Samaan aikaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen mahdollistamiseksi. Suomessa on tähän monia toimivia malleja, nyt ne on vain saatava laajasti käyttöön, kertoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelusosaston Hyvän mielen työpaikka -toimenpidekokonaisuudessa panostetaan riskien hallinnan ja kuormituksen vähentämisen lisäksi entistä enemmän työntekijöiden mielenterveydestä lähtöisin olevien voimavarojen vahvistamiseen työpaikalla.

Keskeisessä asemassa on myös varhainen tuki ja työn muokkaaminen työkykyä vastaavaksi tilanteissa, joissa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta.

Työelämän ulkopuolella olevien työllistämisessä toimiva malli on yksilöllinen tuettu työllistäminen. Siinä tavoitteena on yksilöllisesti räätälöidyn ja tarvelähtöisen tuen avulla saada henkilö työllistymään avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeessa rakennetaan maakunnalliset työllistymisen ja työkyvyn tuen toimintamallit osatyökykyisille. Avainasemassa ovat esimerkiksi palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivat, koulutuksen saaneet työkykykoordinaattorit, joilla on osaamista mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Mielenterveysperusteiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat myös pois työllisyystilastoista. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta katsoo, että panostamalla mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla ja tarjoamalla yksilöllisesti räätälöityä tukea työllistymiseen saadaan mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laskuun ja työllisyys lähemmäksi 72 prosentin tavoitetta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)