Kansanäänestys EU-jäsenyydesta ei saa tukea suomalaisilta europarlamentaarikoilta, selviää Verkkouutisten kyselystä.
Kyselyyn vastasivat Henna Virkkunen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Heidi Hautala (vihr.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Sirpa Pietikäinen (kd.) ja Nils Torvalds (r.).
Juttumme heidän vastauksistaan julkaistiin kolmessa osassa tässä, tässä ja tässä.
Vastaamatta jättivät Jussi Halla-Aho (ps.), Hannu Takkula (kesk.), Paavo Väyrynen (kesk.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
Vastaajista vain Pirkko Ruohonen-Lerner kannattaa kansanäänestystä Suomen EU-erosta. Ruohonen-Lernerin mukaan tällainen kansanäänestys voi olla perusteltu.
– Mikäli kehitys kohti taloudellisia yhteisvastuita jatkuu, ja halutaan eroon kansalaisia köyhdyttävästä sisäisestä devalvaatiosta, äänestys ainakin eurojäsenyydestä on hyvin perusteltu vaatimus, hän toteaa.
Europarlamentaarikkojen suhtautuminen kansanäänestyksiin vaihtelee jonkin verran.
Henna Virkkunen on ainoa, joka ilmaisee suoraan, että ei pidä kansanäänestyksiä mielekkäänä tapana ratkaista merkittäviä poliittisia kysymyksiä.
Heidi Hautala ja Merja Kyllönen suhtautuvat kansanäänestyksiin myönteisesti, mikäli kysymyksen asettelu on selkeä, ihmiset ovat tarpeeksi informoituja siitä mistä ja miksi äänestetään ja mitkä ovat vaihtoehtojen seuraukset.
Tärkeille kysymyksille
Anneli Jäätteenmäen ja Sirpa Pietikäisen mielestä kansanäänestyksen järjestäminen pitäisi varata erityisesti tärkeille, suurille kysymyksille.
– Tällaisia fundamentaalisia kysymyksiä ovat esimerkiksi valtio- ja kuntaliitot sekä uudet, peruuttamattomat puolustusliitot. Kansanäänestyksiä ei sen sijaan ole mielekästä järjestää laajoista kokonaisuuksista, jossa on paljon keskinäisriippuvaisuuksia, Pietikäinen sanoo.
Petri Sarvamaa on sitä mieltä, että sitovat kansanäänestykset eivät ole mielekäs tapa ratkaista merkittäviä kysymyksiä. Neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin hän suhtautuu varovaisen myönteisesti.
– Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voi järjestää, mutta nekin ovat laajoissa kysymyksissä ongelmallisia, Sarvamaa toteaa.
Myös Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu myönteisesti neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin. Hän kuitenkin lisää, että lopullinen päätösvalta on hyvä säilyttää poliittista vastuuta kantavalla toimielimellä.
Nils Torvaldsin mukaan kysymykseen kansanäänestysten mielekkyydestä ei ole selkeää kyllä tai ei -vastausta.
– Monimutkaisten kysymysten suhteen kansanäänestys voi alla aika huono menetelmä, Torvalds toteaa.
