Lauri Polari osoittaa väitöstutkimuksessaan havupuista eristettyjen yhdisteiden olevan mahdollisesti hyödynnettävissä yleisten sairauksien, kuten eturauhassyövän torjunnassa.
– Tulostemme mukaan männyn sisäoksasta eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua estämällä niiden jakautumista ja herkistämällä niitä apoptoosille eli ohjelmoidulle solukuolemalle. Männyn sisäoksauute osoittautui eläinkokeissa hyvin siedetyksi ja sen sisältämät polyfenolit kuten pinosylviinit ja lignaanit imeytyivät ruuansulatuksessa nopeasti. Päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti myös eturauhassyövän kasvua, Polari kertoo väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa havupuut ovat hyviä polyfenolien lähteitä, koska varsinkin niiden sisäoksissa fenolisten yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin korkeita.
– Ravintoon sekoitettu männyn sisäoksauute alensi matala-asteista lihavuuden aiheuttamaa tulehdusta rasvakudoksessa. Samalla väheni myös tulehduksen stimuloima aromataasigeenin ilmeneminen siirtogeenisissä hiirissä. Näillä havainnoilla voi olla vaikutusta lihavuuden haittojen, kuten hormonaalisten syöpien ja miesten testosteronivajeen ehkäisyssä, Polari sanoo.
Polari kertoo, että rakenteeltaan samankaltaisia molekyylejä kuin havupuiden yhdisteet, esiintyy runsaasti myös terveellisenä pidetyssä ruokavaliossa.
Esimerkkeinä hän mainitsee polyfenolit marjoissa, rypäleissä, ja pellavan siemenissä, joiden kulutus on yhdistetty käänteisesti muun muassa joidenkin syöpien esiintymiseen sekä lihavuuteen liittyviin haittoihin.
Hemiselluloosa huonosti hyödynnetty luonnonvara
Väitöstutkimuksessa saadut tulokset kertovat, että havupuiden hemiselluloosa lisää suoliston hyödyllisten bakteerien, bifidobakteerien ja laktobasillien, kasvua. Nämä probioottiset bakteerit voivat käyttää muuten huonosti sulavaa hemiselluloosaa ravintonaan.
– Tulos avaa ovea jatkotutkimuksille hemiselluloosan hyödyntämisestä ravinnossa, erityisesti terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, Polari sanoo.
Hemiselluloosa on yksi yleisimpiä biomolekyylejä, mutta havupuiden hemiselluloosalle on toistaiseksi vain vähän käyttösovelluksia.
Polarin mukaan puut tuottavat valtavan määrän muitakin yhdisteitä, joita kuitenkin hyödynnetään niukasti. Selluloosaa lukuun ottamatta suuri osa havupuiden tuottamista yhdisteistä jää ottamatta talteen.
Hänen mukaansa väitöstutkimuksen tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin ja erilaisten sovellusten etsimiseen erityisesti lääketutkimuksen ja funktionaalisten elintarvikkeiden aloilla.
– Kokonaisuutena tuloksemme tukevat sitä, että havupuista ja metsäteollisuuden sivuvirroistakin eristettävissä olevien yhdisteiden hyödyntäminen terveydellisiin tarkoituksiin voisi olla osa modernia biotaloutta. Näillä biomolekyyleillä saattaa olla vaikutusta useisiin varsin yleisiin sairauksiin, joten tuloksemme voivat johtaa sekä terveyttä edistäviin että taloudellisesti merkittäviin sovelluksiin, Polari sanoo.
FM Lauri Polarin väitöskirja Wood biochemicals for the protection of health. Focus on hemicellulose, stilbenoids, and lignans tarkastetaan keskiviikkona 13. toukokuuta Turun yliopistossa.
