Helsingin Sanomat uutisoi tekemästään kyselytutkimuksesta, jossa se kartoitti ulkomaille muuttaneiden suomalaisten aikeita palata kotimaahansa. Kysely oli suunnattu 20–40-vuotiaille, ja tuloksia verrattiin kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen.
HS:n kyselyn mukaan vain 19 prosenttia vastaajista piti takaisin Suomeen muuttamista todennäköisenä. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 41 prosenttia piti palaamista todennäköisenä.
Aiemman tutkimuksen otos oli lähes puolet pienempi ja vastaajien iät 19–84. Nuorempien vastaajien joukossa paluu oli silloin huomattavasti todennäköisempää kuin nyt, sillä vastaajien joukossa oli tuolloin paljon ulkomaille asettuneita eläkeläisiä. HS:n lukuihin verrattuna työikäisten ihmisten paluuaikeet ovat kuitenkin vähentyneet alle puoleen.
Erityisesti tohtoreiden aikomukset palata Suomeen romahtivat kyselyssä kaikkein alimmalle tasolle. Heistä 14 prosenttia piti Suomeen palaamista todennäköisenä. Syiksi kerrotaan esimerkiksi rahoituksen leikkaamisista johtuneet irtisanomiset.
HS:n mukaan Suomen nettomaastamuutto on kasvanut nelinkertaiseksi alle kymmenessä vuodessa. Lähtijät ovat myös aiempaa koulutetumpia: viime vuonna yli puolella lähtijöistä oli korkea-asteen tutkinto.
Kyselyn mukaan Suomen heikko työllisyystilanne, verotus, ilmapiiri, kulttuuri ja ilmasto ovat olennaisessa roolissa, kun muutetaan muualle.
Asiantuntijoiden mukaan tilanteessa on olemassa selvä aivovuodon vaara. Ongelmia syntyy, mikäli Suomi ei kouluta riittävästi uusia ammattilaisia, houkuttele muuttaneiden tilalle osaajia muualta tai hyödynnä ulkomaille lähteneiden tietoja ja taitoja.