Maakuntajako kelpaa valtaosalle kunnista itsehallintoalueiden pohjaksi

Valtaosa kunnista, kuntayhtymistä ja muista toimijoista pitää nykyistä maakuntajakoa hyvänä pohjana itsehallintoalueiden muodostamiselle.

  • LKS 20160128 KT Kuntatyönantajat julkisti vuosittain kunnille ja kuntayhtymille tekemänsä säästökyselyn tulokset Helsingissä Kuntatalolla torstaina 28. tammikuuta 2016, kuvassa Suomen kuntien vaakunoita Kuntatalon käytävällä Helsingissä.. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

    Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat.

    ()

Osan mielestä itsehallintoalueita eli maakuntia pitäisi olla kuitenkin esitettyä vähemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja uutta rahoitusmallia toivotaan valmisteltavan niin, ettei uudistus viivästy.

Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Kaikki maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, mutta kolme maakuntaa järjestää palvelunsa yhteistyössä naapurimaakunnan kanssa.

Lausuntopyyntöön vastanneista 69 prosenttia piti nykyistä maakuntajakoa oikeana perusteena aluejaolle. Tätä mieltä oltiin etenkin pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa. Vastaajista 19 prosenttia ei kannattanut nykyistä maakuntajakoa ja joka kymmenes ei ottanut asiaan kantaa.

Lausunnonantajia mietitytti erityisesti rakenne, jossa maakuntia on 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan 15 alueen kokonaisuuksina.

Osa vastaajista kannatti pienten maakuntien yhteistyötä palvelujen toteuttamisessa niiden taloudellisen kantokyvyn rajallisuuden takia. Osa lausunnonantajista kuitenkin toivoi suurempia maakuntia, jotka vastaisivat kaikista palveluistaan.

Maakunnille toivottiin omaa päätösvaltaa ja aitoa itsehallintoa. Osa vastaajista korosti maakuntien erityispiirteiden huomioon ottamista. Saman mallin soveltaminen koko maahan koettiin hankalaksi, erityisesti Uudellamaalla ja Lapissa.

Kaikkiaan yhdeksän kuntaa esitti kuulumista eri maakuntaan kuin nykyisin. Nämä kunnat ovat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Kuhmoinen, Pieksämäki, Jämsä ja Savonlinna. Myös useat muut kunnat saattaisivat haluta kuulua eri maakuntaan, jos oma maakunta ei saisi itsenäistä järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Järjestämisvastuun itsenäisyydellä voisi olla vaikutusta 58 kunnan kantaan. Erityisesti maakuntien reuna-alueilla oli huolta lähipalvelujen säilymisestä.

Rahoitusta tarkasteltava kokonaisuutena

Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Hallituksen mukaan rahoituksen päävastuu olisi valtiolla. Lisäksi selvitetään maakuntien osittaista omaa verotusoikeutta.

Lausunnonantajien mielestä rahoitusvastuun siirtyminen on perusteltua, kunhan tuleva rahoitusmalli turvaa kuntien toimintakyvyn jatkossakin. Vastaajien mielestä on tärkeää vähentää kestävyysvajetta ja purkaa nykyinen monikanavainen rahoitus.

Maakuntien verotusoikeutta enimmäkseen kannatettiin, mutta myös vastustettiin osassa lausuntoja.

Hallituksen linjauksen mukaan uusille maakunnille siirtyisivät myös pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto.

Suuri osa vastaajista toivoi, ettei uusille maakunnille siirrettäisi näiden tehtävien lisäksi muita tehtäviä uudistuksen aloitusvaiheessa. Kuntiin pitäisi jättää kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka.

Yhteensä 502 kuntaa, kuntayhtymää ja muuta lausunnonantajaa otti määräajassa kantaa hallituksen linjauksiin itsehallintoalueiden määrästä, aluejaosta ja rahoituksesta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.