Kosteikkojen laadun heikkeneminen on johtanut monien vesilintukantojen vähenemiseen. Tuoreessa tutkimuksessa on selvitelty keinoja kosteikkojen laadun parantamiseksi, kerrotaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
– Etenkin karjan laidunnus kosteikkojen rannoilla lisäsi huomattavasti sekä muutolla levähtävien että pesivien lintujen lukumääriä. Kunnostus kasvatti lukumääriä paitsi yleisillä mutta myös uhanalaisilla lajeilla, joita on nykyisin joka kolmas Suomen linnuista, kertoo tutkija Petteri Lehikoinen Luomuksen tiedotteessa.
Avoimen alan lisääminen umpeenkasvaneilla kosteikoilla laidunnuksen, niiton ja ruoppauksen avulla lisäsi muun muassa puolisukeltajasorsien, kahlaajien, rantakanojen ja kaulushaikaroiden määriä. Kunnostus palautti kosteikoille myös naurulokkiyhdyskunnat, jotka ovat Luomuksen mukaa pesiville sorsille elintärkeitä suojapaikkoja petoja vastaan.
– Erityisesti rehevöityminen on heikentänyt kosteikkojen soveltuvuutta vesilinnuille. Rehevöitymistä seuraava umpeenkasvu, särkikalakantojen runsastuminen ja veden samentuminen vähentävät sekä vesilinnuille tärkeää elintilaa että ravintoa, kertoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen kosteikkojen merkitys vesilinnustolle kasvaa Luomuksen mukaan ilmaston lämpenemisen myötä. Monet vesilinnut saapuvat jo nyt Suomeen totuttua aiemmin ja poistuvat myöhemmin. Lisäksi ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän vesistöjen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä, kun sateet yleistyvät talvisin.
Tutkimus tehtiin Suomen ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopistoon kuuluvien Luomuksen ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman yhteistyönä. Se on luettavissa Scientific Reports -julkaisusarjan verkkosivuilla.
