EU-parlamentti asettui kannattamaan kevyempiä hiilinieluvaatimuksia. EU-parlamentaarikko Norbert Linsin tekemä esitys hyväksyttiin täysistunnossa keskiviikkona äänin 345–330.
EU-parlamentin kanta on lähellä Suomen hallituksen kantaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kehotti vielä hetkeä ennen EU-parlamentin äänestystä Twitterissä suomalaisia meppejä äänestämään Linsin esityksen puolesta.
Suomen hallituksen kantaa ei kuitenkaan käsitelty EU-parlamentissa, vaan sitä käsitellään myöhemmin EU-ministerineuvostossa.
Hiilinielu tarkoittaa, että metsät sitovat – ”nielevät” – hiiltä.
Hiilinielujen kokoa määritellään EU-komission esittämässä Lulucf-direktiivissä. Direktiivi koskee maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta, ja sen tavoitteena on, että kaikki nämä sektorit ovat jatkossa nollapäästöisiä eli että ne eivät vapauta hiiltä ilmakehään.
EU-parlamentin kanta ei vielä tarkoita, että direktiivi tulee voimaan. Käsittely jatkuu lokakuussa, kun EU:n jäsenmaat ottavat sen pöydälle ministerineuvoston kokouksessa. Lopullisen sisällön päättävät neuvosto ja EU-parlamentti yhdessä.
Metsäteollisuudessa ja metsänomistajien keskuudessa direktiivi on herättänyt huolta. On pelätty, että direktiivi rajoittaa Suomen hallituksen tavoitetta, joka on hakkuiden lisääminen.
Jos metsien hakkuita lisätään, lisääntyvät myös hiilipäästöt. Suomen valtion pitää tällöin vähentää päästöjä jostain muualta. Vähennyksiä voidaan tehdä esimerkiksi liikenteessä, mutta direktiivi rajoittaa, kuinka paljon tällaisia sektorirajat ylittäviä vähennyksiä Suomi voi tehdä.
Käytännössä tästä voi seurata, että Suomen valtio joutuu ostamaan esimerkiksi Belgiasta tilaa Suomen hiilipäästöille.
Suomen metsäteollisuus katsoo, että tämä on kohtuutonta, koska useimmat Keski-Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä jo aiempina vuosisatoina ja koska Suomessa noudatetaan kestävän metsätalouden periaatteita.
Lulucf-direktiivin tarkastelujakso ei kuitenkaan ulotu satojen vuosien taakse. Sen sijaan direktiivin tarkastelujakso ulottuu 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, mahdollisesti myös 1990-luvun puolelle. Tällä ajanjaksolla Ruotsi hakkasi metsiä enemmän kuin Suomi. Tulevia hakkuita verrataan näihin hakkuisiin. Periaate on mutkia oikoen tämä: jos aiemmin hakkasi paljon, saa jatkossakin hakata paljon.
Tästä syystä Lulucf-direktiivi kohtelee Ruotsin metsäteollisuutta edullisemmin kuin Suomen.
Ympäristöjärjestöjen mielestä Lulucf-direktiivi pitää saada voimaan tiukimmassa muodossaan. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuiden lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.
